Jotain sinistä

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua.

hattu helsinki vintagesta, mekko ja helmet asos, takki dorothy perkins

- Annukka

Pause

Huh, en tiedä mitä on meneillään. Viime viikolla himoitsin paljetteja, tekoturkiksia ja käärmekuvioita. Eilen ainoa, mistä innostuin Stockmannin kuvastossa, oli pyjama. Nukuin liian pitkät päiväunet ja kuljin monta päivää liian isoissa (ei coolilla tavalla) farkuissa.

Totesin, että on aika pitää pieni paussi bloggailusta ja miettiä mitä tämä kaikki on. Ehkä käydä vähän Puolassa ja tonkia kirpputoreja. Juuri nyt minulla ei ole mitään sanottavaa vaatteista, tai oikeastaan mistään muustakaan.

Itsetutkiskelun paikka. Tai no yhden asian tiedän, tämä on täydellistä:

Kuva: The Sartorialist

Yritän pitää sen mielessä. Se olkoon johtolankanani.

Nähdään taas!

-eeva

Sunnuntain puuhastelut

Pyörähdettiin tänään Helsinki Vintagessa hypistelemässä kauniita mekkoja, ihania kenkiä ja upeita päähineitä. Ostossaldoksi jäi lopulta yksi hattu - heh, ylläri sinänsä, jonka näette sitten joskus myöhemmin. Eeva ei ostanut mitään, mutta tuli vakaasti siihen tulokseen, että elämä ei jatku ilman pitkälahkeisia pussialushousuja!
























Suojauduttiin hyytävältä tuulelta kahvilaan teelle ja leivälle (ei auttanut, koska kahvilan ovea pidettiin auki, what!) sekä seuraamaan ihmisten sunnuntaieloa nurkkapöydästä.
´




Eeva onnistui sunnuntain kunniaksi näyttämään kaikissa kuvissa isopäiseltä mieheltä. Sensuuri iski!












Hyvää alkavaa viikkoa!

E&A

Pysy aina pikkuveljenä

Siinä vaiheessa, kun viisi vuotta nuorempi pikkuveli ajaa noin suurta moottoripyörää ja hartioiden leveys tuntuu aina vähän kasvaneen joka kerta kun nähdään, saa kai isosisko tuntea olonsa vähän vanhaksi? Mutta kyllä pikkuveli on vaan aina pikkuveli, vaikka ajeliskin noin suurella pyörällä.



Sain Eevan äidiltä huumaavan hyvältä tuoksuvia minttuja omasta puutarhasta, syksyni minttuteevarasto on taattu, ihanaa!





Huomenna vintage-löytöjä tekemään, kivaa lauantaita!

- Annukka

Tekemisen meininki

Aito ilo, innostus ja tekemisen into välittyy aika herkästi, vai mitäs sanotte tästä tänään ystävältäni saamasta viestistä, kuvien kera:

Moi!
Kävin sit siellä kirppiksellä ja sieltä löytyikin kaikkea ihanaa! Oon täällä pimpannu sormet verillä, kun oon niin innoissaan näistä löydöistä! :)

Kuvissa näkyy mun ihana uusi pantteritrikookauluri (tehty paitamekon (1,5e) alaosasta, yläosasta tein liivin. Makkarin lamppu: ostin ihanan ison kehikon (3e) ja meinaan asetella valkoisen kankaan (2,5e) siihen jotenkin kivasti, kunhan saan neulaa ja lankaa. Nyt vaan heitin sen tohon päälle mut se näyttää silti musta jo tosi hyvältä! Se kirppistäti oli ihan tohkeissaan, kun ostin ton, kun se ite kuulemma myös aina tuunailee lamppuja ym. Meistä tuli heti tuunauskaverit! :D Sit ostin vielä pelikortit (0,20e), kun ajattelin tehdä sellasen pannan… ainaki..saa nähdä mitä muuta keksii!

Koska pidetään tuunausiltamat? Nyt ois kauhee into päästä tekemään jotain luovaaaaa!

Mukavaa työpäivää <3

Pimppausterveisin,

Saksikäsi S.

Ainakin mun tekisi mieli kaivaa samantien esiin nauhat, napit ja kangastilkut ja ostaa junalippu suoraan tuunaustupaan.

Innostusta viikonvaihteeseen,

toivottaa Annukka

ps. Viesti ja kuvat julkaistu tietty ystävän luvalla. Terkkuja! <3

Piloille hemmoteltu

Silkki on siitä petollinen materiaali, että kun sen makuun kerran pääsee, kaikki muut materiaalit alkavat tuntua törkeältä hyökkäykseltä arvokasta ihoa vasten.

Siinä missä ennen hengailin kotona verkkareissa, nykyään haahuilen silkkisessä kesämekossa. Kesä meni jo, mutta sisällä onneksi tarkenee.

Päivissä on muuten ihan erilainen fiilis, jos arkiaskareet tekee silkkimekossa kuin jos ne tekee virttyneessä collegessa. Kokeilkaa vaikka.





Tämä silkkineule on iholla niin jumalaisen tuntuinen, että piti miettiä kahdesti onko se varmasti laillinen.

Muitakin vähän liian hyvälle tottumisen merkkejä on hieman ollut ilmassa viime aikoina. Tuhahtelen suklaille, joiden kaakaopitoisuus on alle 70%. Päästyäni vuohenfetan ja puhvelimozzarellan makuun en maista lehmänmaitoversioissa enää mitään muuta kuin kuluneen pyyhekumin.

Ja vähän liian useana aamuna menen luennolle myöhässä, koska painan niin paljon mieluummin torkkunappia ja jään vielä hetkeksi pyörimään kampapuuvillaisiin lakanoihin - jotka ovat muuten paras keksintö sitten.. sängyn.

Mutta hei, ensi viikolla on LOKAKUU. Eikö siinä ole jo tarpeeksi syytä suoda itselleen vain parasta? Jollainhan tästä pimeydestä on täysjärkisenä selvittävä.

(mekko Selected Femme, neule Diesel)

-e

Oiva

Marimekon uudet Sami Ruotsalaisen muotoilemat ja ikisuosikkini Maija Louekarin kuvittamat Oiva-astiat ihastuttavat mielenkiintoisia kuvioita halajavaa mieltäni.

Näiden kanssa haluan aloittaa aamuni.

Joistain kupeista, niin kuin vaikka siitä ikivanhasta mökiltä pelastetusta Arabian kupista, kahvi ja tee nyt vaan maistuvat paremmalta kuin muista. Oivasta voisi olla sellaiseksi, lemppariksi.







kuvat: Marimekko

Järjestämässä lisää tilaa astiakaappiin,

- Annukka

Rypälehattu

Olen aivan unohtanut esitellä teille jotain ihanaa.

Circus meets Burlesque -illassa tuli tehtyä pieni ostoskin, kenellekään ei taida tulla yllätyksenä, että se on jotain päähän laitettavaa..

Päiväni hedelmäasetelmana ovat taatut, oijoi! :)

Ihanaa päivää murut!

- Annukka

Ei just eikä melkein

Joku voisi sanoa, ettei punaista, valkoista, sinistä ja vielä vihreääkin sovi mennä yhdistämään keskenään, mutta pöh sanon minä - saahan, senkun yhdistää vaan.

Tukkakin oli ihan tuulen tuivertama, mutta ei se ole aina niin justiinsa.

(paita definitions, hame dorothy perkins, sulkapanta kaang accessories, kengät second hand)

- A

Boheemi kaapu

Olen jo vuosikausia halunnut boheemin kaavun. Se on vaalea yöpaitamainen mekko, joka päällä kuuluu

- tuntea olevansa vapaa arkielämän porvarillisista kahleista
- kirjoittaa, lukea ja lausua runoja ja keskustella hölmöistä näytelmistä ja taideteoksista
- saada HYSTERIAkohtauksia (Freudin aikaan kaikki muodikkaat naiset sai hysteriakohtauksia)
- istua milloin missäkin nurkassa piirtelemässä vahakantiseen muistikirjaan
- olla niin ihanan häpeilemättömän teeskentelevän taiteellisen sielukas!

Boheemia kaapua saa pitää monta päivää (ja yötä) putkeen ja mahdolliset punaviiniroiskeet ja mustetahrat ainoastaan lisäävät sen viehätystä. Ekstrapisteitä saa veripisaroista, jotka ovat sen seurausta että seuralaisesi on absinttipäissään leikannut oman korvansa irti.

Boheemi kaapu on monikäyttöinen, pariisilaisboheemiuden lisäksi se soveltuu myös suomalaiseen maalaisromantiikan tavoitteluun. Temmeltääpä tämä päällä juhannusyössä paljain jaloin!

Tätä yksilöä olin kytännyt jo pitkään. Ensin se maksoi 120 euroa. Sitten se maksoi 90 euroa. Sitten se maksoi 60 euroa. Sitten se maksoi 45 euroa ja ostin sen. Sen pituinen se.


(kaapu: Selected Femme)

-eeva

Aika aristokraatti

Tämännäköisenä kävin eilen nukkumassa seminaarissa:

Tykkään tästä kirppislaatikon pohjalta pelastetusta ikivanhasta takista ihan hirveästi, koska siitä tulee mieleen hassahtaneet englantilaiset aristokraattisedät. Se johtuu pääasiassa kyynärpäiden ketunmetsästäjäpaikoista. Ja ruuduista.



Englantilainen antropologi Kate Fox on kirjoittanut omasta kansastaan LOISTAVAN kirjan Watching the English - The Hidden Rules of English Behaviour. Sain siitä sellaisen kuvan, että kaikista hauskinta on olla joko työväenluokkaa tai yläluokkaa, koska kummankaan ei tarvitse yrittää olla mitään. Keskiluokka joutuu jatkuvasti keksimään uusia harrastuksia ja lapsilleen uusia allergioita ollakseen jotenkin kiinnostava ja päästäkseen aina vain ylöspäin. Työväenluokka sen kun rohkeasti vetää take away -ruokaa siinä missä aristokraatit rilluttelee menemään kuraisissa kumppareissa ja kulahtaneessa sadetakissa. Kun tietää joka tapauksessa olevansa joko sitä ylintä tai alinta kastia, voi ottaa rennosti.

Meillä Suomessahan ei virallisen kannan mukaan ole yhteiskuntaluokkia (heh), mutta jos olisi niin minusta tulisi näemmä kelpo aristokraatti. Koska jos aristokraatin merkki on hälläväliä-asenne (ja ulkomuoto), niin näillä räjähdyspisteessä olevilla tennareilla ja rispaantuneilla farkuilla pääsee jo aika pitkälle.




Erityismaininta muuten vielä sille ihanalle lukijalle, joka tuli eilen moikkaamaan. Kiva että yliopistollakin tapahtuu edes joskus jotain, joka saa hymyilemään!

-eeva

Kompastelua

Päivän mur työpaikan liukkaille lattioille: meinasin tehdä näyttävän ilmalennon, kun kenkä oli muljahtaa jalasta. Onneksi yleensä vilkkaalla paikalla ei ollut nyt yhtään yleisöä, ja sain kompastella rauhassa. :)

(raitapaita gt, hame lindex, paljettiliivi hm, kengät second hand - pertti palmroth)

- Annukka