torstai 17. syyskuuta 2009

Ship ahoy



Eilen tuli taas todettua, että merimiesraidat + bleiseri = toimii aina ja ikuisesti.



Tosin illalla sää päätti keksiä kivoja jekkuja, joten bleiseri piti vaihtaa parkaan ja korkkarit kumppareihin. Mutta onneksi raidat toimii niidenkin kanssa.

Nuorempana halusin ihan tosissani lähteä merille. Olisin jynssännyt laivankantta ja pitänyt päiväkirjaa, joka kertoo siitä kuinka tuijottelen horisonttia ja syljeskelen hytin kattoon. Olin varma, että merimiehet on maailman viimeisiä boheemeja - kauniita ja likaisia olentoja (tai sitten olin lukenut Querellen liian monta kertaa). Kerran melkein hain yhdelle puolalaiselle rahtilaivalle töihin, mutta mielikuvani boheemista muukalaislegioonaelämästä vähän karisi siinä vaiheessa, kun alettin kysellä tutkintoja ja puhua vuosilomista ja noudatettavasta työsopimuslaista.



Kyllä vaatteet on hieno harrastus - niiden kautta voi elää kadotetut lapsuuden unelmat!

(bleiseri henkkamaukka, mekko MTWTFSS, vyö vintage, kengät Zara)


-eeva

11 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Söpöläinen. :) Minulla on se täydellinen bleiseri vielä hakusessa. Saisi löytyä jo!

annukka kirjoitti...

Ihana asu hani, raidat toimii aina! :)

Hei ja jos et oo lukenut, niin kandee ehdottomasti, maailmanmatkaajan, mun sankarin, Kyllikki Villan tarinoita mm. Vanhan rouvan lokikirja ja Pakomatkalla. Siinä pystyy itekin melkein aistimaan ne meren tyrskyt ja sen tunnelman rahtilaivoilla! :)

Ranna kirjoitti...

Ah, Jean Genet.
Minäkin olen aina viilistellyt merimiehiä, se ei tosin johdy Genet'sta tai Querrellesta vaan ala-asteella ensimmäistä kertaa luetusta Moby Dickistä.
En koskaan hakenut rahtialukselle töihin, mutta olen aika varma että pidän raskaasta musiikista kirjan takia.

Mutta siis - ihana inspiraatio, ihana asu.
Näytät tosin seilorin sijaan seillaiselta 1960-luvun intellektuellilta boheemilta, joka lukee kahvilan nurkassa Kerouacia.

eeva kirjoitti...

Jenni: olethan kolunnut Zaran ja kirppikset? Niissä on yleensä hyviä ehdokkaita tarjolla!

Annukka: no siis mun on itse asiassa pitänyt lukea noita Villan kirjoja ikuisuus, se nainen on niin mahtava! Vielä kun sais tuon jo olemassaolevan romaanipinon koluttua läpi... ehkä otan Villan matkalukemiseksi?

Ranna: tiedätkö, en ole vieläkään lukenut Moby Dickiä vaikka olen aina halunnut, pitää muuten lisätä sekin tuohon alati kasvavaan kirjalistaan! Genet'n olemassaolon unohdin autuaasti muutamaksi vuodeksi, nyt olen taas löytänyt sen uudestaan. Ihana rappio! Ja hei, tuo 60-lukulainen intellektuelliboheemi ei ole myöskään ollenkaan huonompi esikuva, kiitos kaunis siis :)

uu lala! kirjoitti...

Mä joskus haaveilin merimieselosta niin paljo että meinasin hakea merenkäyntioppilaitokseen, mutta peruin suunnitelmani kun sitten ois pitänyt muuttaa Raumalle :----D.
Asiaan vaikutti myös mun velipuoli joka oli oikeesti rahtilaivalla töissä ja tehokkaasti aina lyttäs romanttiset kuvitelmani.
Salaa kyl vieläkin haluisin purjelaivalle tai laivakokiks heh.

Mainio asu siis kumminki, ja ihanat merimiesmietteet :>

Vanill kirjoitti...

Toi näyttää ihan siltä kun sä itse olisit naurahtanut sun haaveiden kariutumiselle tossa vikassa kuvassa ;D Mun oma bleiseri on tyhmästi sijoitettujen nappien takia jäänyt vähän vähälle käytölle (eli käytin viimeksi elokuussa, sitä ennen vuosi takaperin :DD) mutta haaveilen jo ensi kesää varten siitä täydellisestä raitapaidasta. <33

aana kirjoitti...

ihanan yksinkertainen asu, mutta silti taa joku "juttu" ja kivaa tekstiä olit taas rustannut :)

eeva kirjoitti...

Uu la la! Hahaa, olit siis valmis lähtemään merille muttet Raumalle? :D En mäkään oo ihan täysin siitä unelmasta luopunut, joten korvat pitää tehokkaasti sulkea tuollaisilta tositarinoilta...!

Vanill: no niin siinä tais käydäkin! :) Eikö niiden nappejen paikkaa voi vaan vaihtaa? Elämä olis kyllä mahdotonta ilman hyvää bleiseriä!

Aana: voi tänks! Itsekin kyllä tykkäsin asusta :)

sari kirjoitti...

jatin sulle(kin) kommentin jennan alter egoon (mad meniin) kun olit kommentoinut sinne ja meinasin etta loydat sen sielta kylla :)

eeva kirjoitti...

Sari: voi kiitos ihanasta kommentista, kävin lukemassa sen :) Ja muistan kyllä sut hyvin nimenmuutoksesta huolimatta! Ihan älyttömän kiva kuulla että meistä on ollut jotain iloa - tuollaisista kommenteista ainakin on! Ihanaa syksyä ja uuden alkua :)

Anonyymi kirjoitti...

Ootko sie kaventanu tuota raitahamosta? Mulla on sama ja näyttää lähinnä että olisin karannut ulos äitini yöpaita päällä :)