maanantai 20. heinäkuuta 2009

Sukkahousukelit



Toisinaan epäilen, että kärsin jonkinasteisesta jakaantuneesta persoonallisuushäiriöstä, siis siitä missä sivupersoona tekee jotain ilman että itse muistan lainkaan mitä on tapahtunut.

Sivupersoonani on joko töissä raksalla tai harrastaa kamppailulajeja, koska jalkani ovat aina ihan ruhjeilla ja mustelmilla ilman että muistan lyöneeni niitä mihinkään. Viime viikolla äiti huudahti

HYVÄNEN AIKA LAPSI EI KAI SULLA OLE SUONIKOHJUJA

Ei äiti, olen 23, ei vielä suonikohjuja. Mustelmia vain, kaikissa sinisen, violetin, vihreän (!) ja punaisen sävyissä.

Tästä johdannosta pääsemme siihen, miksi olen salaa ihan pikkiriikkisen iloinen siitä, että helteet ovat ainakin hetkeksi vaihtuneet synkempiin säihin: mustat sukkahousut!



Tänä kesänä olen vähän yrittänyt opetella heilumaan shortseissa ja hameissa ilman leggingsejä ja sukkiksia, mutta tiukkaa se tekee yhä. Joten kyllä, pystyn näkemään jotain positiivista tässä ankeassa säässä - ei enää paljaita sääriä jee!

Ai niin ja, en muista olenko märissyt täällä blogissa siitä kuinka vuoden ajan etsin täydellistä joka tilanteen mustaa mekkoa? No, yhtenä päivänä löysin niitä kaksi! Yhden kotelomallisen ja asiallisemman, yhden rennon trikoisen. Täydellistä - näillä kahdella pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Tässä se asiallisempi:



Mekko: Kookaï

-kirsikka

4 kommenttia:

maria kirjoitti...

Mä taas oon oppinut olemaan tänä kesänä paljailla säärillä, ja sit kun helteet taas hellitti ja oli ihan pakko vetää sukkikset jalkaan säästyäkseen paleltumiskuolemalta, tuli ihan kamalan ällömöllö olo. Mut siihen tottui taas äkkiä ja nyt sukkahousut ja leggarit onkin taas kivoja. :)

Musta mekko on muuten aivan ihana, mäkin löysin tän kesän aleista jokapaikan mustan mekon, joka on osoittanut olevansa varsin oiva ratkaisu ainakin jo työ- ja bileolosuhteissa. Mahtavaa! :)

sarakissa kirjoitti...

Hihih, mulla taitaa olla samanmoinen sivupersoona, tai sitten se on öinen supersankari joka ymmärrettävästi joutuu kolhuihin, tai ihan vain tavallinen känniörveltäjä, joka kompuroi joka askeleella.

Tai sitten mä vain saan helposti mustelmia, joka tapauksessa jalat näyttää aina ihan järkyttäviltä :) Varsinkin yhdistettynä siihen etten rusketu sitten millään. Seksikkäät kesäsääret my ass.

Jose kirjoitti...

Ei ne suonikohjut ikää katso, valitettavasti - mulla niitä on ollut 15-vuotiaasta saakka. Eivät ne tosin ole mua estäneet hylkäämästä sukkahousuja kesäisin. :)

kirsikka kirjoitti...

Maria: siinä on mulla kyllä reenaamista vielä.. katotaan jos se 2 kuukauden oleskelu tropiikissa muuttaa mitään :D
Ja hei hyvä, mustat mekot rules!

Sarakissa: oi, mäkin haluan mieluummin supersankarisivupersoonan kuin raksamiehen! Tosin, luulis että supersankarin ruhjeet paranee aika nopeasti...? Joo, seksikkäät kesäsääret, kesän paras vitsi!

Jose: en tiennytkään tuota. Mutta hei, you go girl, itse olen säärieni vanki.. ainakin toistaiseksi, pikku hiljaa opettelen.