Ystävät armaat, arvatkaa kenen netti ei ole toiminut melkein viikkoon! Toivotaan että tilanne pian normalisoituu (miten sitä tuntuukin, että jos netti on muutaman päivän kaatunut niin koko elämä on muka niiiiiiin vaikeaa?) muttei anneta sen häiritä siihen asti.
Olen tällä hetkellä Vaasassa. Tulin tänne spontaanille lomalle. Tällaisissa päivissä on jotain ihanaa - kun muut ovat lähteneet töihin ja voi itse jäädä ystävän valtaisalle vuodesohvalle makoilemaan ja lukemaan Oscar Waon elämää, etsiä kaapista teetä ja tietää että heti kun haluaa voi lähteä tutustumaan itselleen vieraaseen kaupunkiin. Mm, makoisaa. Vaasassa on kuulemma ainakin joku hyvä suklaapuoti jonka aion etsiä käsiini. Mietin josko heittäytyisin puhumaan myös ruotsia.
Sitten tärkeisiin uutisiin: koska säät eivät enää salli käyn ahonlaitaa -renttuilua, olen joutunut miettimään asioita uusiksi. Ja huomannut, että taidan sittenkin olla BLEISERITYTTÖ. Ja A-linjaisia hameita rakastava tyttö myös. Huh. Tuntuu helpottavalta viimeinkin myöntää itselleen jotain. Pitkästä aikaa olo on... mukava, kun tajuaa että:
a) bleiseriä (=aikuisuus) ei tarvitse pelätä, jos vuosia on plakkarissa jo 23
b) kaiken tämän "kaikki volyymi yläosassa, minimalistinen alaosa" -villittelyn jälkeen onkin aika ihanaa laittaa päälle rento hame (varsinkin, jos reidet eivät välttämättä ole se kohta kropassa, jota haluaa korostaa)
c) klassisuus saattaa sittenkin olla yllättävän jees!!
Ihanaa päivää teille, toivotaan että nettijuttu korjaantuu pian!
-kirsikka
5 kommenttia:
Mitäs mieltä olet Oscar Waon elämästä? Sain sen alkuperäiskielellä joululahjaksi, ja pidin Díazin kirjoitustyylistä todella paljon, kekseliäät alaviitteet iskee aina. Toisaalta espanjankielinen slangi pisti kyllä välillä vähän miettimään, kieli kun ei ole minulle vielä ihan niin tuttu kuin haluaisin.
Ihana asu! Rento, mutta bleiseri kuitenkin lisää ryhtiä.
Itse olisin jo valmis mihin tahansa pitkähihaiseen, kyllästyttää kun ainainen sortsit & toppi kombo on ainoa asu jossa tämänhetkisen asuinmaani kuumuudessa kestää olla.
Marita: juu minäkin luen sitä englanniksi. Tai siis osittain espanjaksi joo :D Mäkään en ihmeemmin espanjaa osaa, onneksi asiayhteydestä pystyy aika hyvin päättelemään mistä on kyse. Mietin kyllä että onkohan suomennoksessa jätetty niin paljon espanjaa, olis kiinnostavaa tietää..
Mutta siis ainakin toistaiseksi kirja on kyllä ollut aivan loistava!
Kiitokset :) Ja höps, en aio kyllä nyt yhtään sääliä sua, helteet vaan tännekin takas! Oikein ärsyttää kun alkaa jo olla sellainen syksyfiilis, vaikka on vasta heinäkuun alku! Minkäs teet kun taivas on harmaa ja kaupat alkaa olla täynnä neuleita...
Susta tulee aina niin runotyttö-fiilis. Ja näytätkin siltä ilman bleiseriä. Suloista. Klassinen on aika hyvä, olen tullut siihen tulokseen tyhjätessäni kaappiani, että ne klassisen yksinkertaiset jutut pienellä jujulla säilyttää viehättävyytensä aina vaan.
Kirsikka: Onhan helteet mukavia, mutta kolmenkymmenen asteen lämpötila ja 80-prosenttinen kosteus on tappava yhdistelmä. 100 metrin kävelymatkan jälkeen tuntuu kuin olisi juossut maratonin. En koskaan olisi luullut kaipaavani Suomen kylmää kesää, mutta minkäs teet?
Toivon hartaasti että elokuussa Suomeen iskisi jonkinlainen intiaanikesä, jotta kotiin tultua ehtisi hiukan ruskettuakin (tässä kuumuudessa auringon ottaminen muistuttaisi lähinnä jonkinlaista kidutusmuotoa).
Nooruska: hih no mä oonkin ehkä vähän runotyttö :) Ja kyllä, kummasti ne vaan aina jaksaa kiinnostaa - ehkä siksi niitä kutsutaankin klassisiksi.. ihme etten ole tätä aikaisemmin hokassut :D
Marita: höh, no voi kurja. Muista juoda paljon ja nauttia siitä helteen tuomasta jumitusfiiliksestä.. siinäkin on oma tunnelmansa :D Intiaanikesää toivotaan täälläkin päässä!
Lähetä kommentti