Tänä kesänä ainakin kolme ihmistä on kehottanut minua kokeilemaan maksimekkoja, koska ne kuulemma sopis mulle.
Pitkän helman siluetti oli aluksi erilaisuudessaan vähän pelottava, mutta oikeastaan olen melko tykästynyt siihen. Kieltämättä tulee vähän sellainen amatsonifiilis, mutta jos nyt kerran on iso (lyhyitä naisia sanotaan aina pieniksi eikä lyhyiksi, joten kai me pitkät sitten ollaan isoja :D) niin on parempi olla iso, vahva ja vakuuttava amatsoni kuin pituuttaan häpeilevä kömpelys.
Maksimekko on muuten kiva kesävaate; jos ei tunne itseään säihkysääreksi mutta pitkät housut ja sukkikset ovat liian kuumia, maksimekko pelastaa! Tämä yksilö on ihanaa vilpoista pehmeää trikoota.
Sitä tosin ei voi käyttää oikeasti maksimekkona, koska yläosa porautuu kainaloalleihin sellaisella voimalla että kulhostaan pursunnut pullataikina -efekti on väistämätön. Oikeastaan se toimii hameena melkein kivemmin, varsinkin jos maksimekon kokonaisvaltaisuus (kaulasta varpaisiin samaa kuosia ja yhtä vaatetta) pelottaa.
Miten teihin muuten iskee maksimekot? Kauppojen tarjonnasta päätellen olisin uskonut näkeväni niitä paljonkin katukuvassa tänä kesänä, mutta vastaan on kävellyt vain kourallinen... onko se kuitenkin oikeasti vähän liian pelottava vaate?
Toppi, vyö ja sandaalit on samat kuin eilen (miksi vaihtaa voittavaa joukkuetta?), rannerenkaat kirppikseltä ja maksimekko/hame H&M.
-kirsikka
10 kommenttia:
En oikeastaan juuri muista niin tykkäile, paitsi juuri tuosta päälläsi olevasta. Loppui vain juuri sopivasti hm.comista :(
maksimekot on kivoja mutta itse kun olen niin lyhyt, niin helmat on vähän turhankin pitkiä. =) kuinka pitkä muuten olet? =)
Sini: no voi höh! Täällä meillä päin liikkeessä oli vielä paljon jäljellä. Jos nettikauppaan ilmestyy lisää, kannattaa ottaa pari numeroa isompi kuin yleensä, yläosa on ihan järjettömän kireä!
Anonyymi: ymmärrän hyvin - mäkin olen kokeillut muutamaa maksimekkoa joihin meinaan kompastua vaikken ole kuitenkaan ihan lyhyimmästä päästä! Sit taas jotkut jää nilkoista ärsyttävästi vajaamittaisiksi. Niin ja olen 173 cm :)
Ollaan siis Kirsikka samanmittaisia, jipii! Mä olen voimalla tuomassa sanaa kookas pitkien ihmisten määrittelyyn - se on nykyään ikävästi varattu lihavuuden eufemismiksi, mut 1930-lukujen käännösromaaneissa sentään vielä törmää "kookkaisiin, laihoihin naisiin".
Samoissa romaaneissa törmää (kohtalokkaiden kookkaiden naisten päällä, tietenkin), pitkiin mekkoihinkin, ja voipa hyvinniin olla, että itsekin hankin Henkkiksen alen loppurutinasta maksimekon - sinne ne ovat kaikki ainakin Tampereella jääneet. Olen pelännyt, että ne ovat aavistuksen liian lyhyitä, mut ainakin tuo on ihan just!
Hihi, mä oon kuvitellut että olet ihan lyhyt :)
"Maksimekko on muuten kiva kesävaate; jos ei tunne itseään säihkysääreksi mutta pitkät housut ja sukkikset ovat liian kuumia, maksimekko pelastaa!"
Tai jos ei jaksa ajella säärikarvojaan...Ei niin että itselleni olisi koskaan käynyt niin, ei tietenkään.
Maksimekot saattavat olla niitä vaatteita, jotka ovat todella edukseen vain pitkäsääristen ja hoikkien ihmisten päällä. Mutta jos ei ajattele vaatetta vain sen kannalta, miltä se näyttää, vaan myös sitä miltä se tuntee, niin maksimekkohan on mitä täydellisin kesävaate. Se tunne, kun vilpoinen, kevyt kangas liehuu paljaiden säärien ja nilkkojen ympärillä, on kesä!
Maksihameita en tosin hallitse. Koska olen a)lyhyt, b)pitkäselkäinen ja c)lyhytjalkainen, näytän niissä ihan dominopalikalta. Mutta mekko ei katkaise vartaloa samalla tavalla, joten niitä lyhyempikin nainen voi minusta käyttää onnistuneesti.
Minäkään en oikein ole maksimekkoihin ihastunut, vaikka monen päällä nätiltä näyttävätkin. Pitkänhuiskeilla tytöillä etenkin!
Ps. hiuksesi näyttävät oikein kauniilta.
Voi veljet! Oon itse 156 cm pitkä ja aina kuvitellu sut pituisekseni. Ha.
Tykkäisin kyllä, mutta ehkä ei sitten ole tullut sopivaa mekkoa vielä vastaan...
Sugar Kane: mä ainakin voisin alkaa tästä lähin olemaan KOOKAS... toinen kiintoisa sana vanhoissa romaaneissa on komea. Siis komea nainen. Silläkin viitataan yleensä nimenomaan pitkiin naisiin. Eli ollaan kookkaita ja komeita!
Anonyymi: miksköhän kaikki luulee niin? :)
L-M: heh, mulla ne säärikarvat kuuluu siihen "en tunne itseäni säihkysääreksi" -osastoon :D
Hauskaa että esitit tuon pointin - melkein kaikissa lehdissähän aina "kielletään" lyhyitä ihmisiä käyttämästä maksimekkoja. Tosiaan voisi luulla että ne melkein saisi näyttämään pidemmältä, koska vartalo ei "katkea"..
ja olet ehdottoman oikeassa tuosta maksimekon aikaansaamasta tuntemuksesta, se on äärimmäisen ihana ja vapauttava, paljon vilpoisampi kuin vaikka ahdistavat shortsit!
Anonyymi: et näemmä ole ainoa! Ehkä mä sitten tönötän kuvissa :D
Hilja: kyllä se tulee! Mä halusin nimenomaan tällaisen yksinkertaisen, hillityn värisen, koska vaate itsessään on niin vieras (vielä)..
Lähetä kommentti