Liian pienet vai liian suuret kengät?

Päivän asuna:

Polvisukat Lindexin alekorista, kengät Aleksi 13.

Vyö muistaakseni Seppälästä, rannekoru H&M.

Eksyttiin kahvittelureissulla T:n kanssa tietysti taas muutamaan kauppaan.. Lindexistä bongasin tämän mielenkiintoisella kuviolla varustetun paidan, jonka hinnan sain hilattua alle kahteenkymppiin alennuskupongilla. Paidassa on lepakkomalliset hihat ja materiaali on ihanan pehmeää. Lindexissä oli muutenkin yllättävän kivoja vaatteita, värimaailma oli hyvin musta-harmaa-valkoinen.

No sitten nämä kengät, jotka ovat nyt kyllä todellinen murheenkryyni. Ihastuin näihin Seppälän korkkareihin heti kauppaan astuessani! Olen etsiskellyt tuollaisia paksukorkoisia korkkareita ja hintakin oli mukavan edullinen. Mutta minkä kokotaulukon mukaan kyseisiä kenkiä on oikein valmistettu? Kolmeysi tippui kirjaimellisesti jalasta ja kolmekasi puristaa hiukan. Ostin sitten ne kolmekasit, koska liian pienet on aina paremmat kuin liian suuret, mutta se "puristaa hiukan" tarkoittaa ihan tosissaan, että puristaa hiukan. Hiukan liikaa. Valitettavasti nuo taitavat palata huomenna kauppaan, niin ihanat kuin ovatkin. Vai kokeilisinko Kirsikan villasukkatemppua?

Yökukkujan keskiviikko

Yö on siitä kummaa aikaa, että silloin mielikuvitukseni ja ajatukseni laukkaavat kiivaammin kuin ehkä koko päivänä yhteensä. Inspiroivinta aikaa mieleni mielestä on se hetki, kun olen juuri nukahtamassa. Ei siinä auta muu kuin nousta ylös kirjoittamaan muistiin työjuttuihin, koulujuttuihin tai ihan vain hömppäjuttuihin liittyvät ajatukset ja ideat. Tämän jälkeen uni tulee ehkä helpommin, kun on saanut purettua ajatuksensa paperille –tai sitten mieli jatkaa ideoiden jatkokehittelyä, mutta olen liian väsynyt noustakseni enää uudelleen, jolloin nukahdan epämääräiseen ajatusten sekasotkuun.


Eilen olin aivan poikki työpäivän jälkeen ja rupesin pilkkimään lukemani Voguen päälle jo yhdeksän aikaan. Tämä on aivan eriskummallista, koska poikaystäväni on saanut opetettua minut epämääräiseen rytmiin, jolloin nukkumaan mennään aivan liian myöhään ja aamulla herätään kuitenkin aivan yhtä aikaisin kuin ennenkin. Mutta vuorokauden tunnit eivät vain tunnu riittävän opiskelulle, töille –ja hei kun elääkin haluaisi välillä! Eilen illalla pyörin väsyneenä sängyssä saamatta kuitenkaan unta (pää täynnä ajatuksia..), joten kömmin sohvalle ukon viereen katsomaan tv-lupamaksuiltaa, jota olin sitäpaitsi koko ajan kuunnellut puolella korvalla sängystä. Sen lisäksi päätin lepuuttaa ajatuksiani jonkun kivan muotilehden kanssa, mutta eihän siitäkään tullut mitään, kun ajatukseni lähtivät taas ristiretkelle.


Onko kukaan perehtynyt mihinkään oiviin nollaa ajatukset ennen nukkumaan menoa -keinoihin? Ehkäpä on vain uskottava, että yksinkertaisesti menen nukkumaan silloin kun väsyttää, ja kun ei väsytä, en yritä väkisin. Ei vanha koira opi enää uusia temppuja, illan virkku, aamun torkku, niin se vaan menee.


Tosi hauskaa (yö)puuhaa on muuten laittaa tietokoneelta pyörimään inspiroivien kuvien kansio (joka minulla sisältää ihania katumuotikuvia, muotikuvia, catwalk-kuvia, tämän minä tahdon!-kuvia sekä muuten vaan ihania kuvia) ja katsoa sitä laajakuvatelkkarista. Aivan loistavaa muotiohjelmaa –ja taustamusankin voi valita ihan itse! :)


Minun osallistumiseni koulukiusaamisen vastaiseen päivään oli valitettavan vähäinen pinkkien ja vaaleanpunaisten vaatteiden vähyyden takia, mutta pinkit korkkarit (Dinsko) olivat lopulta jalassani tänään töissä. Ylimmässä kuvassa mekko Nanso Lempivaate, koru Indiskasta.

Tällaisia pohdiskeli Maria, tänne muotiblogiin (eikös nukkuminen ole kuitenkin aika muodikasta? :D )

Vaaleanpunaista kiusaajille

Herttainen haastoi muotibloggarit pukeutumaan tänään vaaleanpunaiseen koulukiusaamisen ja muunkinlaisen kiusaamisen vastustamiseksi. (Jouduin tämän saman pukeutumiskoodin eteen ystävänpäivänä, ja silloinkin sain todeta, että kyllä, tuo paita on tosiaan ainoa vaaleanpunainen vaate jonka omistan...)

Tämä oli siinä mielessä mielenkiintoinen ja ehkä vähän ristiriitainenkin haaste, koska monesti pohditaan sitä, johtaako pukeutuminen koulukiusaamiseen (jos vaikka kaikilla muilla on merkkivaatteita ja joku pukeutuu isosiskon vanhoihin vaatteisiin). Ratkaisuksihan on ehdotettu esim. koulupukuja, mutta itse luulen, että kiusaajat kyllä löytävät syyn kiusata sitten jostain muualta. Toivottavasti mahdollisimman monella on siis tänään kouluissakin päällä vaaleanpunaista!

Itse olen siinä mielessä onnekas, että kouluissa, joita kävin, ei ollut ikinä vakavia kiusaamisongelmia. Työpaikoilla olen kylläkin törmännyt tähän ilmiöön, ja huomannut, että etenkin nuoret naiset ja vuokratyöntekijät saavat hämmästyttävän usein joutua vanhempien naisten sylkykupeiksi. Vanhemmat äijät, joille olet osaamisestasi riippumatta aina vaan "hei tyttö! Hei tyttö!", ovatkin vielä oma lukunsa. Ehkäpä siis työpaikoillakin olisi aihetta pukeutua vaaleanpunaiseen.
Suomihan on myös siitä mielenkiintoinen maa, että täällä vainoamista (joka on oikeastaan vain kiusaamisen alalaji) ei ole kriminalisoitu. Siispä toivottavasti myös eduskunnassa pukeudutaan tänään pinkkiin!

Hyvää keskiviikkopäivää kaikille. Muistakaa olla kiusaamatta myös itseänne, niinkuin vaarini sanoi, "maailma on ihan tarpeeksi ankara paikka muutenkin". Jos lukijoiden joukosta löytyy kiusattuja, iso virtuaalinen voimahali teille kaikille. Älkää lannistuko!

Uutta sisään, vanhaa ulos

Tässä yksi UFFin euron päivien löydöistä. Olen halunnut isoa miesten kauluspaitaa jo ikuisuuden, mutten ole suostunut maksamaan moisesta, ja kun poikaystävänikin on enimmäkseen t-paitamiehiä niin ei siltäkään ole voinut anastaa. Nyt siis löytyi eurolla UFFilta.
Farkut on Lindexiltä (joka on muuten just paras paikka ostaa farkkuja!!) ja laukku on tuliainen Venetsiasta.

(Euron päivät olivat muuten positiivinen yllätys, sillä tungos ei ollut ollenkaan sietämätön, ja vastaan taisi kävellä vain pari spurgua, joten hajukin oli täysin siedettävä... tai sitten flunssanenäni oli vain niin tukossa.)

Second handista puheenollen, meille on kommenttilootaan tullut toiveita blogihuutokaupasta. Idea on hyvä, kun mulla ainakin on PALJON noita esim. pieneksi käyneitä vaatteita, mutta en ole pystynyt viemään niitä kirppikselle kun kellään tutullakaan ei ole autoa.

En kyllä tiedä miten sen toteuttaisin käytännössä, blogihan menis ihan tukkoon niistä kuvista ja muista. Huuto.netistä en tykkää yhtään, kun siellä ei saa niitä kuvia esiin ennenkuin klikkailee kaikki "naisten muoti farkku, UPEAT, KATSO!!!!"-kohteet läpi. Ehkä voisin tehdä jonkun yksinkertaisen sivun, jossa olisi kuvat ja kuvaukset vaatteista, ja sitten linkittäisin sen tänne. Tosin huutokauppa menisi sitten aika vaikeaksi, joten ehkä hinnoittelen vaatteet valmiiksi ja nopein vieköön pois. Mitä mieltä olette? Kiinnostaisko yhtään, ja mikä olisi paras tapa toteutukselle?

-kirsikka

Inspiraatiota!

Yksi tämän hetken suosikkipukeutujistani on ehdottomasti Fops and Dandies –blogin suloinen LC.

Tämä yhdistelyn taituri tarjoaa roppakaupalla inspiraatiota omaan pukeutumiseen ja muuten vain mieltä piristäviä, ihastuttavia asukokonaisuuksia -jos vaikka keljuttaa, niinkuin usein näin maanantaina on tapana. :)

Näistä inspiroidun!

- Maria

(kaikki kuvat Fops and Dandies -blogista)

Mistä kenkä puristaa?

Älkää säikähtäkö, kuvassa ei ole minun sovellukseni sukat+sandaalit -trendistä.

Liisalta tuli Marian postaukseen kysymys liian pienten kenkien venyttämisestä suutarilla. Sen sijaan että vastaisin kommenttiboksiin ajattelin nyt jakaa tämän vinkin teille muillekin.

Suutarilla venyttämisestä en tiedä yhtikäs mitään, mutta tämä niksi on testattu, hyväksi havaittu ja lisäksi vielä ilmainenkin: jalkaan märät villasukat ja liian pienet kengät, ja sitten ei kun hengaillaan. Mielellään ehkä kotona, ellet sitten halua olla tosi fashion forward.

En tiedä mihin toimivuus perustuu, onko se villasukan märkyys joku kipua poistava juttu vai muodin jumalien lepyttelyyn tarkoitettu rituaali, mutta se toimii!

Vinkin sain kenkäkaupassa työskennelleeltä kaveriltani (kiitti Heli!), ja sen avulla olen venytellyt useammankin Aasiasta ostetun kenkäparin, joiden koko taitaa olla 39 vain teoriassa. Märkien villasukkien avulla saa venytettyä juuri sen kriittisen puristavan puolisen kokoa, mutta ihan ihmeisiinkään ei sillä pystytä. Älkää siis tähän luottaen tulevaisuudessakaan ostako paria kokoa liian pieniä kenkiä, vaikka olis kuinka ihanat ja alennusmyynnissä :)

-kirsikka

Päivän asu lauantailta

Tennarit oli kuitenkin lopullinen valinta aurinkoisena lauantaina!

Valkoiset tennarit H&M, laukku second hand, rannekoru Ellos.

Marimekon raitapaita, hame Lindex, vyö second hand, jakku H&M, legginssit Gina Tricot, huivi ranteessa Seppälästä.

Päivän asu

Paita ja hame henkkamaukasta, kengät Converse ja laukku jostain bangkokilaisesta putiikista.

Lauantain asussa yhdistyvät kolme asiaa mistä olen tällä hetkellä innoissani: korkea vyötärö, käärityt hihat ja kuvaa sumentava AURINGONPAISTE!

Pitemmittä puheitta painelen siis ulos, suuntanani ainakin UFFin euron päivät, jos hajuaistini kestää. (Olenkohan taas yksin tämän asian kanssa, vai onko kukaan muu huomannut, että UFFin euron päivillä isoin haaste ei suinkaan ole tungos, vaan haju?! Viimeksi en pystynyt olemaan siellä kuin hetken. Luulenpa, että tämä johtuu siitä, että euron päivät vetävät muotibloggareiden lisäksi puoleensa myös kaikennäköisiä laitapuolenkulkijoita, jotka nauttivat alkoholinsa ihan muussa muodossa kuin deodoranttina tai kasvovetenä...)

Ihanaa lauantaita teille kaikille!

-kirsikka

Alkuvuoden paras kirpparilöytö!

Tein alkuvuoden parhaan löydön tänään SPR:n kirpparilta. Pertti Palmrothin harmaa-mustat korkkarit herkullisilla yksityiskohdilla viisi euroa. Nää on ihanat, rakastan näitä! :)

Toinen ostokseni oli musta-keltainen mekko, jossa tuli mukana pronssin sävyinen vyö, joka sopii mainiosti myös moniin muihin asuihin. Mekon helma on ihanasti hieman tulppaanimallinen. Kaula-aukko on tosi ahdas, joten sille saatan tehdä pienen fiksauksen.

Ja vielä jotain käteen sopivaa: tumman ruskea nahkainen, selvästi käyttämätön lompakko/ clutch lähti mukaan muutamalla eurolla.

Vaarin Varasto

Olen rakastunut Vaarin Varastoon.
Vaarin Varasto on tamperelainen osto-, myynti- ja antiikkiliike, jonka valikoimista löytyy muun muassa laajalla skaalalla Arabian astioita, suomalaista lasia, valaisimia, huonekaluja.


Olen valmis sijoittamaan liikkeen myymään upeaan kattokruunuun (makuualkoviin!), Paju-sokerikkoon (kahvipöytään!) sekä lukuisiin Arabian kuppeihin. Tutustukaa ja poiketkaa liikkeeseen, jos ja kun olette Tampereella!

Kuvat: Vaarin Varaston kotisivuilta

21-02-2008

Mekko: second hand (Naisten Pukutehdas, Finland)

Alushame: second hand

Kiiltävä vyö: pariisilaisesta pikkukaupasta

Legginssit: gina tricot

Kengät: h&m

harmaa laukku: h&m

Koukussa

Olen tehnyt saman kuten hyvin monet meistä –ja mennyt koukuttamaan itseni Gossip Girl tv-sarjaan. Koska teinidraama on aina teinidraamaa eikä sitä jaksa tiettyä määrää enempää, luulin olevani kovempi kuin toiset, mutta taidankin olla heikompi.. Katsoin kaikki ilmestyneet kolmetoista jaksoa muutaman päivän aikana putkeen! Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin eilinen tenttiin lukeminenkin kärsi ihan vain Gossip Girlin takia. Mutta ne vaatteet, ne vaatteet! No can do, olen koukussa. :)


DKNY:n tulevan syksyn upean malliston kaltaisia asuja voisi hyvinkin kuvitella näkevänsä myös Gossip Girlien päällä. Kuvat style.com ja GG:n kotisivut

Blogin puolivuosikatsaus

Nyt tulee ihan puhdasta itsetutkiskelua eli suomeksi bloggausta omasta blogista, muotia toivottavasti luvassa taas huomenna :)

Tänään on ollut ihan, no sanotaan nyt yhdellä sanalla, paska päivä. Poliittinen historia repii ihmistä ja oikeustiede on mustasukkainen rakastaja, kaipasin kiperästi kylpylälomaa, mutta hiihtolomaa viettävät pikkulapset olivat vallanneet tropiikin ja jono luikerteli ulko-ovelle asti. Graduntekijät utelevat minulta seksuaalisesta suuntautumisestani. Kierrätyskeskuksessa on kalliimpaa kuin Ikeassa. Housutkin olivat liian pienet, jouduin taas verikokeisiin enkä jaksa enää ravata lääkärissä! Enkä kestä enää Finrexinin makua ja nonstop-nuhaa! Tehkää joku stoppi tälle! Ja naapurikin vaan mälisee. Turpa kiinni!

Oh, mutta sitten muistin, etten ole vieläkään tehnyt syväluotaavaa analyysia kyselymme vastauksista. Ja kuinka päiväni paranikaan kun luin nuo ihastuttavan kannustavat vastaukset läpi! Voi kiitos vielä teille kaikille jotka jaksoitte vastailla, olette parhaita!

Tässä pari johtopäätöstä, a.k.a se kuuluisa syväluotaava analyysi:

1. Miks me ollaan ihania? Ollaanko me? Miks te niinku luette tätä blogii?

Saimme kiitosta positiivisesta asenteesta (jota esim. tämän postauksen aloitus ilmensi ihanteellisesti), sarkastisesta otteesta (ks. äskeiset sulut) sekä huumorista. Myös monipuolisuus ja ripeä postaustahti sai propseja.

Erityisesti sydäntä lämmitti se, että muutama vastaaja kertoi blogimme vaikuttaneen heidän käsityksiinsä muodinharrastajista, ja myös rohkaisseen heitäkin pukeutumaan rohkeammin vartalon "virheistä" huolimatta. Ihanaa! Oli hauska muuten kuulla, että blogiamme lukevat muutkin kuin "muoti-ihmiset". Toivottavasti meidän blogikin on osaltaan tuonut esille sitä, ettei kaikkien vaatefriikkien tarvitse olla ulkoisesti täydellisiä ja shoppailla vain kalliissa merkkiliikkeissä. Niin ja, ettei muotikaan ole haudanvakava asia :)

2. Siis mitä, eikö me ollakaan täydellisiä? Ai mitkä huonot puolet? Lähteekö ne antibiooteilla?

Todella moni kehotti meitä "jatkamaan samaan malliin" ja pysymään omalla linjalla ja olemaan säikähtämättä kasvaneita lukijamääriä. Sen yritämme tehdä!

Miinusta tuli kuvien laadusta, ja myönnetään, se on kyllä kaikkea muuta kuin perfetto. Tähän on ainakin itseni kohdalla kaksi syytä, surkea kamera ja vielä surkeampi kuvaaja! Yritän tulevaisuudessa vältellä Bloggerin oman latausjutun käyttämistä ja suosia old skool-HTML-koodeja, jos se vaikka äkkiseltään jeesaisi.

Hämmennystä aiheutti se, että meitä on kaksi: postaaja lukee kyllä aina postauksen alareunassa, mutta eihän tuollaisesta pienestä präntistä ota selvää kuin juristi! Yritän siis tästä lähtien muistaa allekirjoittaa postaukset ja ahdistella Mariankin tekemään niin :)

Ulkoasu sai sekä kehuja että moitteita, mutta ainakaan ihan lähitulevaisuudessa se ei ole muuttumassa. Syitä tähän on jälleen kaksi: se on ihan meidän näköinen, ja toisekseen, tämän yhdenkin tekemiseen meni minulta ikä ja terveys, enkä tiedä milloin jaksan alkaa taistelemaan noiden koodien kanssa uudestaan. Jotkut ei vaan osaa! Mutta ehkä jonain päivänä, kun inspiraatio iskee... ja muutun yhtäkkiä teknologiavelhoksi.

Lisäksi, iänikuinen ongelma: haamupäivitykset. Vieläkö niitä satelee? Olen tehnyt kaikki Blogilistan ehdottamat toimenpiteet, enkä tiedä mitä muuta voin tehdä (ks. edellinen kohta..) Toivottavasti haamupäivityksistä ei ole liikaa haittaa, yritetään vaan pitää postaustahti sitten muutenkin räväkkänä :)

Mahdollisen tulevan arvontahässäkän palkinnoksi toivottiin jotain itsetehtyä. Eli jos tällaisen arvonnan uskallamme joskus järkätä, niin jotain itse piperrettyä on sitten varmaankin luvassa!
Siihen asti muistakaa toki Bisquitsin arvonta, jossa tarjolla ihanat palkinnot.

Ideoita ja ehdotuksia saa toki laittaa jatkossakin tuonne kommenttiboksiin. Ylipäänsä muuten iiiso kiitos kaikille kommentoijille, ette edes arvaakaan miten paljon tuonne laatikkoon tipahtelevat sanaset voivatkin piristää päivää!


Päätän löpinäni uuden löytöni Stacey Markin ottamaan kuvaan, ja komennan teidät kaikki ihastelemaan hänen tuotantoaan (olette saattaneet jo tietämättänne niin tehdäkin, Mark kuvaa esim. Nyloniin ja Lulaan).

-kirsikka

Sarah Sophie Flicker

Ennen style.comin party-juttujen selaaminen oli alkuviikon hauskinta puuhaa. Katumuotisivujen ja muotiblogien löytäessä elämääni olen sivuuttanut style.comin juhlakuvat lähes kokonaan, koska paljon mielenkiintoisempia tyyppejä ja asuja löytyy kyllä aivan muilta forumeilta! Tylsän kurssin kunniaksi (kyllä, netissä surffailu on valitettavan helppoa, jos opetus ei jostain syystä innosta: eilen oli järjettömän tylsä luennoitsija, joka lateli itsestäänselvyyksiä) painuin jälleen kurkkaamaan style.comin bilekuvia –sanotaan vaikka, että vanhojen aikojen kunniaksi. :)


”Perusnaamojen” lisäksi löysin ihastuttavan, inpiroivaan asukokonaisuuteen pukeutuneen neidon Marc Jacobsin after partyjen kuvista! Aina kiehtovan kauniin Karen Elsonin vieressä poseerasi kuvatekstin mukaan Sarah Sophie Flicker, jonka viimeistelty tyyli sai janoamaan lisätietoa (ja niitä lisäkuvia!) ainakin tästä kuvasta päätellen upean tyylin omaavasta naisesta.


Kolmekymppinen Sarah Sophie on new yorkilainen taiteilija (elokuvantekijä, muusikko - Citizens Band) - sekä trapetsitaiteilija, joka kaikesta päätellen viihtyy myös muotipiireissä.


Tsekatkaa täältä videopätkä, jossa Sarah Sophie Flicker kuvaa omaa, ah niin inpiroivaa tyyliään.

Sarah Sophie Flicker (vasemmalla) kuvassa Karen Elsonin kanssa. Kuva Marc Jacobsin after partyistä viime viikolta. (style.com)

Ihana pääkoriste! Sarah Sophie siinä oikealla. (style.com)

Pitkähelmaiset mekot tulee, olenko valmis?

Muutamaan sesonkiin ei ole suosittu hallitsevasti tiettyä helman pituutta, vaan lyhyttä, puolipitkää ja pitkää helmaa on mielestäni esitelty suhteellisen tasapuolisesti. Koska olen lyhyt, olen tiedostanut ettei pitkä helma sovi minulle. Toki pitkää helmaa on tullut muutamissa tilaisuuksissa käytettyä, mutta montako pitkähelmaista mekkoa tai hametta omistan? Pitkän juhlapuvun lisäksi vain yhden, viime kesänä H&M:ltä ostetun pitkän, olkaimettoman mekon. Nyt samaisen ketjun (jota suosin selvästi aivan liikaa, shame on me) sivuilta voi bongata monta pitkähelmaista mekkoa, joita kaikesta huolimatta ryhdyin himoitsemaan.
Voiko lyhyt käyttää pitkää helmaa?

Kuvat H&M

Perjantaista sunnuntaihin

Sunnuntaina anoppilaan syömään.














Laukku, ehkä KappAhlista (?)
Saappaat, Second hand

























Poikaystävällä
Takki, H&M Trend
Mustat pillifarkut, H&M Divided



















Minulla
Mekko, Soya
Toppi, J&C
Korkkarit, Second hand, Gabor


Lauantai















Mekko ja korkkarit, second hand
Kaulakoru, H&M
Vyö, KappAhl


Perjantai







































Mekko, H&M
Lyhyt trikoojakku, Lindex
Koru, en muista ostospaikkaa
Kengät, second hand


Hyvää alkavaa viikkoa,


t. Maria , jolla menee kohta hermo Bloggerin kanssa :/

Naisten muoti farkku

Poikaystävälläni on ihastuttava tapa kuullostaa tahattomasti 60-vuotiaalta sedältä, joka on ekaa kertaa vuosiin käymässä "kaupungissa".

Tuossa taannoin kävelimme yhden kivan baarin ohi, jolloin sanoin "toi on kiva paikka". Poikaystäväni (23 v.) tähän: "Ai onkse joku nuorisobaari?"

Tapoihin kuuluu myös sutjautukset kuten "se on sellainen muotihame" jne. En muista miten kommentti tarkalleen meni, mutta jokin vastaava sai tässä viime viikonloppuna aikaan naurunremakan, eikä ukkoparkani tajunnut yhtään miksi kaikki tytöt yhtäkkiä hihittävät vaikkei kukaan edes kertonut vitsiä.

No siksi, koska Tarjoustalon, Prisman, Maxi-Marketin ja muiden kuvastoissa on jo muodostunut klassikoksi, että jokaiseen tyrkyllä olevaan vaatekappaleeseen, jolle ei keksitä mitään muuta tarkennusta, tyrkätään vaan eteen sana "muoti". Muotikengät. Muotifarkut. Muotitakki.

Kuvissa Anttilan muotiavokkaat sekä muotikengät.

Asiaan näyttää myös kuuluvan, että nämä muotivaatteet ovat yleensä mahdollisimman kaukana muodikkaasta. Myöskään ns. oikeiden "muotiliikkeiden" katalogeissa tätä sanaparia ei koskaan tavata.

Jostain syystä myös yhdyssanavirheet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ainakin meidän Vapaa-Valinnassa on jatkuvasti tarjolla "muoti takkeja", "trendi kenkiä", ja "naisten muoti vaatteita".

Kuvassa MiniTopin muotihame, tuotteen nimi on suklaa pantteri hame.

Tuoteselostusten klassikoita ovat myös ihmeelliset yksiköt kuten "housu" ja "farkku". Tästä on meillä kotona muodostunut jo ihan sisäpiirin vitsi. Äidilläni, joka töissä pukeutuu kalliisiin jakkupukuihin, on tapana shoppailla vapaa-ajan vaatteitansa näitä "muoti vaatteita" myyvissä halpahalleissa. Usein kotiin tullessani saankin kuulla "kato, mulla on uusi naisten farkku!".

Kuvassa Ninka Shopin muotifarkut.

Viimeksi hihittelyä aiheutti Halensin nettisivut. Halensin tuotekategoriat ovat:

[...] Farkut, Setit, Jakut, Rantasetit, Rantamekot, Lannevaatteet, Bikinit, Uimapuvut, Laukut, Korut, Muotivyöt, Päähineet & käsineet

Öh, miksi vain vyöt ovat muotivöitä? Tässä vielä esimerkki Halensin muotivyöstä, jossa upea strassikoriste:

Muotikenkien ja muiden lisäksi katalogien ja mainosten muutkin ihmeelliseltä tuntuvat tuotekuvaukset aiheuttavat hihittelyä. Kauppiaiden mielestä olisi ilmeisesti väärin kuvata tuotetta vain tyyliin "naisten avokkaat", joten mainoksissa näkee välillä ihmeellisiä väännöksiä tyyliin "naisten kevätavokkaat" (eikö niitä voi pitää kesällä?) ja "miesten vapaa-ajan streetkengät" (siltä varalta, että joku sattuis kävelemään niillä vapaa-ajan kengillään vahingossa vaikka pellolla). Viimeksi hämmennystä aiheutti Anttilan kuvaston "miesten canadabootsit" (ja kirjoitusasu oli siis juuri näin). Öh?

Kesäkuvastojen klassikko on muuten sandaletit. Johtuuko se vain minusta, vai onko kukaan oikeasti koskaan kuullut kenenkään puhuvan sandaleteista? Itse olen törmännyt sanaan vain tavaratalojen kuvastoissa, kun halutaan sanoa "no vähän sellaset juhlavammat sandaalit".

Näitä ihmeellisiä tuotekuvauksia suoltavat kyllä vähän trendikkäämmätkin yritykset. Viime syksynä nauratti H&M:n viljelemä leijonankeltainen. Kyllä se meillä suamen kiäles taitaa olla ihan sinapinkeltainen vaan, mutta ilmeisesti sinappi ei vetoa nuoriin muodinnälkäisiin asiakkaisiin...

H&M:n sekavista tuoteluokitteluista kävin myös sähköpostikirjeenvaihtoa kaverini kanssa...

"... ja siellä on erikseen Paidat ja Puserot. Sitten, kun klikkaa puserot, sieltä aukeaa alakohdat Paidat, Puserot, Paitapuserot! Mitä? Ja haluan huomauttaa, että tämän kohdan Paidat olivat ERI paitoja kuin ne mitä oli siinä yläkategoriassa Paidat. Alakategorioiden Paidat ja Paitapuserot taas oli ihan samantyylisiä vaatteita. Siis mikä tekee jostain vaatteesta paidan, ja mikä puseron, ja mikä paitapuseron? Paitapusero!! "

Tähän kaverini totesi, että "Henkan nettikatalogia en pidä kielellisenä auktoriteettina tässä asiassa, varsinkaan kun GT:n nettikatalogille ei tunnu olevan ihan selvä edes paidan ja hameen ero."

No joo, lopetetaan tähän ennen kuin päädymme liian syvälle vaatesanojen etymologiseen kaareen.

Onko kukaan muu huomannut tätä "naisten muoti farkku" -ilmiötä, ja jos on, olenko minä ainoa jonka mielestä se on äärimmäisen hauskaa?

Postauksen suolsi Kirsikka, pukeutuneena "muoti huppariin" ja "vapaa ajan housuihin", ja kuvat ovat tietenkin yritysten omilta nettisivuilta.

Farkkutakin paluu

Farkkutakki: H&M

Mekko: Soya

Korkkarit: H&M

Farkkutakki on tehnyt virallisesti paluun vaatekaappiini. Olin yläasteella ja vielä lukion alussa farkkutakkien suurkuluttaja, mutta koska niistä vaateajoista ei puhuta ja kuten olen aiemminkin täällä kirjoittanut, kokofarkku on yksi kammotusasuistani, en ole juuri farkkutakkien perään katsellut. Ystäväni osti viime viikolla Gina Tricotista yhden suloisimmista farkkutakeista (polveen asti, röyhelöt ja kellohelma: farkkutakissa!), ja tänään minä ostin omani H&M:ltä. Tämän keväisen päivän kunniaksi haaveilen uudesta farkkutakistani hulmuavan helman ja kiiltävien korkkareiden kanssa.

RayBan -henkiset aurinkolasit - pilailukaupasta! :)

Poster edges

Innostuin vähän leikkimään Photoshopilla, joten jos et tykkää tekotaiteellisesti muokatuista kuvista, ei ehkä kannata jatkaa seuraavaan asupostaukseen. :)

Ystävänpäivän donitsit!

Uusi paita: Second hand

Hame: Lindex

Vyön alkuperää en muista

Korkkarit: Aleksi 13

Röyhelöhihainen paita: Vero Moda
Tyllihame: Seppälä
Korkkarit: Aleksi 13
Kirjekuorilaukku: Lindex
Punaista kynsilakkaa

Paita: Second hand

Vajaamittaiset housut: Ellos

Valkoiset tossut: H&M Kids

Musta nahkatakki: Second hand

Mustat farkut: Ellos

Valkoiset tossut: H&M Kids

Maihari: H&M

Legginssit: Gina Tricot

Saappaat: Second hand

Kirjekuorilaukku: Lindex

Huppari: H&M Divided

Tumman vihreä satiinimekko: Gina Tricot

Vyö: Lindex

Lyhyt jakku: Seppälä

Keltaiset korkkarit: Bronx

Farkkumekko: Second hand

Huivi: H&M

Legginssit: H&M

Saappaat: Second hand

Ystävänpäivä

Huonolaatuisia kuvia, laadukasta ystävyyttä:









Nautiskelimme valkosuklaa-vadelmamuffinseja vadelmatuorejuustokuorrutuksella (kuorrutuksen hienous ei pääse kuvissa esiin, mutta se oli HIENO!) sekä kolmen suklaan tahmabrownieita (ette ehkä tienneet, mutta minäpä olen aika leipuri vaikka itse sanonkin - kakkupostauksia pitäisi muistaa tehdä paljon useammin...), vaahtokarkkeja ja pinkkiä skumppaa. Kaikki maistui niiiiin hyvältä!

Pukeutumiskoodi oli "pinkkiä ja sydämiä", ja seura mitä parhainta.

Minusta on muuten ihanaa, että Suomi on yksi niistä harvoista maista joissa juhlitaan nimenomaan ystävänpäivää eikä öklöromanttisia kynttiläillallisia ja pitsialusvaatteita. Liian moni muutenkin aliarvioi ystävien merkitystä ja panostaa vain parisuhteeseen. Oi ethän ole yksi niistä tytöistä jotka kadottavat kaverinsa poikaystävän ja kiireiden takia? Jonain päivänä saatat herätä ilman, ettei sinulla ole ihmistä jonka kanssa keskustella aiheesta "onko siinä tiputusnesteessä siis 2000 kaloria per päivä? Eikö siitä saa light-versiota?" ja "mä en KESTÄ tylliin käärittyjä hääkarkkeja!!!" Niin ja siis tietty Itä-Timorin poliittisesta tilanteesta.

Loppuun vielä tämän päivän tunnelmaan täydellisesti sopivat biisit:

Rilo Kiley - Silver Lining
Corinne Bailey Rae - Put Your Records On


Some nights kept me awake, I thought that I was stronger
When you gonna realise, that you don't even have to try any longer?
Do what you want to

Girl, put your records on
Just go ahead, let your hair down


- kirsikka

Wanted: Vuokon takki

Uusimmassa Oliviassa on juttu Vuokko Hovatasta ja Aulikki Oksasesta. Jutun ensimmäisellä aukeamalla on upea kuva näistä kahdesta ystävättärestä, ja heti kuvan nähtyäni ihastuin
Vuokon mustavalkoiseen takkiin! Tiedustelut-sivulle kääntäessäni olin lähes varma, että takki on By Malene Birgerin (niin on käynyt usein, kun himoitsen jotain lehdessä nähtyä), mutta
se onkin Seppälän takki (ja hintaa 59,90)!


Onko kukaan bongannut kyseistä takkia Seppälästä, ja jos on, onko takki kuvansa veroinen vai huijataanko minua taas?

Rikkinäisestä mekosta on moneksi

Gina Tricotin alerekki ja ihastuttavalla lilalla mekolla hintaa 2,90! Kotona hyppelehdin mekossa innoissani, kunnes onnistun rikkomaan vetoketjun. Hätä ei ole tämän näköinen, revin vetoketjun irti ja leikkaan mekon yläosan pois. Ostin Eurokankaasta alle neljällä eurolla puoli metriä mustaa resorikangasta, ja käytin tämän mekon yläosaksi siitä palasta noin puolet. Nyt mekkoa voi käyttää joko olkaimettomana mekkona, jossa on trikoinen yläosa ja hurmaava alaosa tai korkeavyötäröisenä hameena minkä tahansa topin tai paidan kanssa. Resorikangas osoittautui muutenkin harvinaisen hyväksi materiaaliksi, jolle tulee varmasti jatkossakin keksittyä käyttötarkoituksia.

Alimmaisena ennen-kuva, pahoittelut sen tummuudesta, mutta ehkäpä antaa jotain osviittaa mekon alkuperäisestä, sangen söpöstä ulkonäöstä. Mutta tuunaukseeni olen tyytyväinen, eipä tarvinnut vaihtaa vetoketjua! :)

Lätsäpäivä

Keskiviikkona oli lätsäpäivä.

Saappaat: Second Hand

Laukku ja raidallinen neuletakki: Lindex

Sininen t-paita ja musta mekko: H&M

Vyö: Pariisista, ostospaikka ei muistissa

Legginssit: Gina Tricot

Lätsä, punainen takki ja valkoinen kaulus: H&M

Sydämellistä ystävänpäivää kaikille!

Sukujuhliin

Olen niitä ihmisiä, joita on siunattu harvinaisen (?) ihanalla suvulla. Rakastan sukujuhlia, menen mielelläni mummon siskolle kylään eikä ”kadonneiden” sukulaisten (kyllä, niitäkin on löytynyt muutamastakin eri maasta) tapaaminen aiheuta muuta kuin positiivista jännistystä.


Tämän ja ensi kuun aikana koittaakin sitten ihmeen monet sukujuhlat ja pohdin jo nyt alitajuisesti minkä mekon + korkkarit valitsen millekin kekkereille -eikös me kaikki? Juhlia kun tuntuu aina olevan liian harvoin ja silloin kun niitä on, huomaa miettivänsä kaksi viikkoa ennakkoon laittaako hopeiset korkkarit ja mustan mekon vaiko pitsisen mekon kiiltävällä vyöllä ja punaiset peep-toe-korkkarit. Jos joku uusi tulokas tai uudet tulokkaat löytävät ennen juhlia tiensä kaappiini, en pane pahakseni ollenkaan. Yleensä juhlamekkoa/asua ei löydy sitten millään, kun oikeasti tarvitsisi, mutta nyt kaapissani killuu jopa useampi vaihtoehto, josta valita.


Inspiraatiota toiveideni mukaiseen sukujuhlapukeutumiseen, aina yhtä inspiroivilta katumuotisivustoilta! Kuvat: StyleClicker FaceHunter Style.com


Enpä ole aikoihin pitänyt punamustaa, sehän voisikin olla yksi vaihtoehto? Tai vaihtoehtoisesti mustan kanssa vihreää.

Pääasioita (niistä on tässä blogissa jauhettu ennekin)! Rakastan pääasioita, joten kenties jonkinlainen hiusviritys myös sukujuhliin?

Vasemmanpuoleisessa mekossa on jotain tosi jännää, onkohan materiaali nahkaa?

Eipä olis vaikeata valita mekkoa, jos kaapista löytyisi tuollainen oikeanpuoleinen kaunotar!

Pääsiäinen tulossa, keltainen olisikin mahtava! Tuo hame kävisi varmasti myös mekosta?
Harmaata ja pitsiä! Pitsimekko löytyy, sen pohja on shamppanjan värinen. Ehkäpä päädyn siihen.

Kampaus kohdallaan, poikaystävä tahtoisi musta muuten punatukkaista.

Ja jos nyt vielä heitetään bonukseksi yksi julkkis kehiin, niin Liv Tyler näyttää varmaan aika hehkeältä myös sukujuhlissa.

Taidan kuitenkin aloittaa asun valinnan niistä kengistä.

Gloria Fashion Show ja urbaani turbaani

Olin tänään Gloria Fashion Show:ssa Marina Congress Centerissä nauttimassa kevään ja kesän 2008 tuulahduksista. Koska kamerani killui muotinäytöksen ajan mukavasti narikassa olleessa laukussani, en nyt pysty valitettavasti tarjoamaan teille Glorian ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä tulevien kuukausien muodista.


Mutta sen verran voin kertoa, että reilu kahdenkymmenen koti- ja ulkomaisen merkin näytös sujui mukavasti kuohuviinipullon kera, ja bongasinpa muutaman asun ja yksityiskohdan, jonka ehdottomasti haluan myös omaan kaappiini. Nanson setissä ensimmäisenä lavalle astellut musta mekko oli aivan ihana erikoisine hihoineen ja miehustoineen. Nanson muuten perustrikoomekot oli yhdistetty herkullisiin, kiiltäviin, leveisiin, kirkkaanvärisiin vöihin; sellainen vyö kevään hankintalistalle. Filippa K:n tyylikkäät, mutta simppelit asut olivat kaikki onnistuneita, mutta näytöksen ainoat väliaplodit kirvoittanut asu oli Sandin: oranssi, hulmuava, polvimittainen mekko yhdistettynä kirkkaan vihreään turbaaniin ja mallin kiharrettuun tummaan tukkaan. Ihastuttavaa! Mitä siis haluan kevääksi: turbaanin -joko valkoisena, hiekan sävyisenä tai kirkkaan vihreänä!




Loppuviikon ohjelmaan on kuulunut muotinäytöksen lisäksi Magyar Possen sekä shanghailaisen Cold Fairylandin keikat (loistavat!), Juno-elokuva (loistava!) sekä Tennispalatsin taidemuseon Pixar - 20 vuotta animaatioita sekä Suomi Animoi! -näyttelyt (suosittelen!). Ja sit muutama pikkuostos, mutta niistä ehkä lisää myöhemmin. :)

Kevättossut!

Ostin valkoiset kevättossut! Jos joku on joskus väittänyt, ettei uusilla kevättossuilla ole vaikutusta mielialaan, niin hän oli väärässä. Niillä nimittäin on. Kaikesta mälsästä huolimatta olen nyt huomattavasti paremmalla mielellä kuin eilen ja toissapäivänä, ja uskon tämän kaiken johtuvan vain ja ainoastaan uusista kevättossuistani. :) Mielialan kohottajat Hennesin lasten osastolta 9,90.

Mm. tällaisten asukokonaisuuksien (kuvat FaceHunter) kanssa aion yhdistää uudet, vielä toistaiseksi hohtavan valkoiset tossuni. Pitää muistaa erityisesti punainen huulipuna ja pehmeä kampaus! Tossujen lisäksi helmimasennukseen auttaa kasarihitit. Heaven Is A Place On Earth kohtaa Walking In Memphisin. Fiilis kohoaa hetkessä, kyllä nostalgia auttaa!

Vinksahtanut teiniraskaus

Kiitos kaikille minikyselyymme jo vastanneille! Olen lueskellut vastauksianne suurella mielenkiinnolla, ja myöhemmin vielä taidan tehdä jonkin sortin syväluotaavan analyysin niiden pohjalta. Hoksasin muuten, että kysymykset olivat lähes samat kuin Pupulandian taannoisessa kyselyssä (vaikkakin siis hyvin peruskamaa, mutta Jennille kuitenkin tattis alitajuisesta vaikuttamisesta! :)

Jos et ole vielä vastannut, niin scrollaahan pari postausta alaspäin ja ala rustata..!

Sitten aiheeseen: katsoin pitkästä aikaa elokuvan, josta tosissani pidin. Kyseessä on nyt teattereissa pyörivä Juno. Leffa kertoo 16-vuotiaasta Junosta, joka tulee raskaaksi parhaalle ystävälleen Paulielle. Paulien, Junon ja ison mahan lisäksi elokuva keskittyy syntymättömän lapsen potentiaalisiin adoptiovanhempiin.


Juno noudattaa toki viime vuosien jenkki-indie(hkö)-leffojen tuttua kaavaa:

Sopivasti vinksahtaneet henkilöhahmot? Kyllä.
Hiukkasen korni puvustus? Jep.
Nokkelaa sanailua? Löytyy.
Viittauksia populaarikulttuuriin? Luonnollisesti.
Kotitekoisen näköiset (mutta ah, niin muodikkaat) grafiikat alkuteksteissä? Kyllä.
Soundtrack täynnä akustista indiepoppia? Totta kai!

Tästä huolimatta leffa (ja soundtrack!) toimii, eikä vaikuta laskelmoidulta.

Älkää säikähtäkö Finnkinon juonikuvausta ("Syntymässä oleva uusi elämä kasvattaa muutakin kuin Junon vatsaa. Jokaisella vatsan ympärillä elävällä on edessään yhdeksän kuukauden mittainen tutkimusmatka omaan itseen, rakkauteen ja aikuisuuteen"), Juno ei ole ylisentimentaalinen lässynlää-elokuva. Se on hauska ja nokkela tarina, joka ei pyöri sairaalasarjoista tuttujen teiniraskauskliseiden ympärillä, eikä myöskään tuomitse. Elokuvassa olisi ollut monta mahdollisuutta tehdä jostain henkilöhahmosta leffan "pahis" (vanhemmat, lapsen isä, adoptiovanhemmat, abortin vastustajat, opettajat jne...) mutta onneksi tällaisilta suoraviivaisilta ja kliseisiltä luokitteluilta on vältytty ja kaikki hahmot ovat todentuntuisia.


Pääosassa on hyvän roolin tekevä, nouseva tähti Ellen Page. Muissa osissa nähdään Jennifer Garner sekä mainiosta Sukuvika-sarjasta tutut Jason Bateman ja Michael Cera. Vanhan Oz-fanin sydäntä lämmitti myös nähdä J.K. "natsi-Schillinger" Simmons Junon isänä.

Jos tykkäsit esim. leffoista Little Miss Sunshine ja Napoleon Dynamite, tulet luultavasti tykkäämään myös Junosta.
Käykää katsomassa ja kertokaa, mitä piditte!

-Kirsikka

Komeat pitkät kalsarit

Vaikka en ole ikinä Kemijärvellä päin käynyt eikä minulla ole paikkaan sen kummempaa tunnesidettä, ymmärrän vallan mainiosti, kuinka Kemijärven yöjunan kohtalo sai aikaan vahvoja tunteita. Rovaniemeläinen käyttövaatteita ja asusteita suunnitteleva Mie-ryhmä purki tunnekuohut Kemijärven yöjuna -mallistoon, joka koostuu aiheenmukaisesti yöjunapainokuosilla varustetuista alusvaatteista ja pienestä pussukasta. Mallistoon kuuluu astetta tyylikkäämmät, ja ainakin mielenkiintoisemmat, pitkät kalsarit niin miehille kuin naisillekin.

Yöjunamalliston lisäksi Mie-ryhmä tekee myös Pohojosen Posse -mallistoa, johon kuuluu mm. kivan näköinen mustavalkoinen huppari. Ja lisäpointsit ihanista mallistojen nimistä!

Kurkkaa Mie.fi , kuvat samaisesta paikasta

Kameleontti-tyyli?

Koska nurkissamme pyörii jos jonkinlaisia lehtikasoja, vanhojen lehtien pariin on välillä hyvä palata - ihan vaan todetakseen itselleen, että (hyviä) lehtiä on järkevää hamstrata ja säilyttää. Kotimaisen Olivia-lehden ensimmäisessä, lähes vuosi sitten ilmestyneessä numerossa (maaliskuu 2007) on artikkeli "Kuinka löysin tyylini", jossa kolme erityylistä pukeutujaa kertoo omasta tyylistään.


1) "Toin värit Intiasta." Ei täsmää minuun, enpä ole käynyt. Olen reissannut Euroopassa ja Amerikassa, ja ihmisten bongailu sekä reissussa shoppailu kuuluu toki aina asiaan, mutta en silti sanoisi minkään tietyn maan/ maanosan vaikuttaneen tyyliini (siis edes kotimaan).


2) "Perin klassisen tyylin kotoani." En omasta mielestäni pukeudun klassisesti, muuta kuin tiettyihin työstä johtuviin tilaisuuksiin, jotka toisinaan "vaativat" klassista pukeutumista. En myöskään pukeudu kuten vanhempani eikä kahden veljen välissä kasvaminenkaan ole johtanut tyyliäni suuntaan tai toiseen.


3) "Ikä vahvisti tyyliäni." Sanokoon kolmas sitten toden, vaikkakin luulen tyylini elävän muutosvaiheessa jatkuvasti. Eikä se haittaa sitten yhtään, uusi inspiraatio, uudet ideat ja tyylit ovat aina tervetullutta!


Jos nyt joutuisin kuvailemaan omaa tyyliäni, niin vastaus todennäköisesti kuuluisi "ei mitään hajua". Kannatan siis sitä taannoin Kirsikankin postaukseen kommentoimaani "Kameleontti-tyyliä". Kameleontti kun voi pukeutua miten lystää - ja tilanteen mukaan.

- Maria

Perjantaista lauantaihin

Suuret kiitokset Teille kaikille, jotka olette kommentoineet "puolivuotiskyselyymme". Kiitos kommenteista, kehuista kehitysehdotuksista. Ja heti perään siis pahoittelut tummista kuvista, lupaan yrittää keksiä siihen jonkun ratkaisun.


PERJANTAI

Neule, jota voi pitää miljoonin eri tavoin! Gina Tricot

Alla printtitoppi, H&M Fashion Against Aids

Musta neulehame, H&M

Turkoosit korvikset jostain vuosia sitten

LAUANTAI

Sininen t-paita puhvihihoilla, H&M
Ruutuhame, Seppälä
Herrakengät, Dinsko
Paksu rannekoru, H&M
Medaljonki, Kalevala Koru

-Maria

6 kk!

Tättädää. Blogimme täyttää kunnioitettavat puoli vuotta.
Sen kunniaksi opettelin kunnolla käyttämään Google Analyticsia, ja siis, mitä ihmettä?! Blogissamme käy päivittäin 600-800 kävijää, ja blogilistallakin tilaajia on jo 163! Keitä te oikein olette, mistä te olette tulleet? Koska kirjoituksiamme ei ihan hirveästi kommentoida, tämä oli aikamoinen yllätys.

Tämä blogi alkoi paitsi huvina, myös tapana meidän kahden pitää yhteyttä ja jakaa ihania turhamaisia tyttöjuttujamme välimatkasta ja kiireistä huolimatta. Vaikka tämä säilynee pääpointtina jatkossakin, jos teitä lukijoita on jo noinkin paljon, lienee pakko alkaa vähän miettimään teitäkin :)

Sen vuoksi toivoisin että te kaikki, siis kaikki kaikki, vastaisitte pikkuiseen kyselyyni. Ajattelin aluksi että laittaisin tähän jonkun nyt niin kovin muodikkaan arvontahässäkän, mutta en sitten äkkiseltään keksinytkään mitään palkintoa. Mitä te haluaisitte voittaa kahden köyhän opiskelijan pitämän blogin arvonnassa? :) Jos joku hyvä idea tulee, niin miksipä ei. Nyt on siis oiva tilaisuus teille kaikille osoittaa, että ette ole ahneita vaan vastaatte kyselyyn ilman toivoa palkinnostakin :)

Vastatkaa! DO IT!

1. Miten löysit blogimme?
2. Miksi luet blogiamme/mikä siinä on hyvää?
3. Parannusehdotuksia, kritiikkiä, toiveita, ideoita ja muita kommentteja?

Ja vielä kerran: DO IT!