Liian pienet vai liian suuret kengät?

Päivän asuna:

Polvisukat Lindexin alekorista, kengät Aleksi 13.

Vyö muistaakseni Seppälästä, rannekoru H&M.

Eksyttiin kahvittelureissulla T:n kanssa tietysti taas muutamaan kauppaan.. Lindexistä bongasin tämän mielenkiintoisella kuviolla varustetun paidan, jonka hinnan sain hilattua alle kahteenkymppiin alennuskupongilla. Paidassa on lepakkomalliset hihat ja materiaali on ihanan pehmeää. Lindexissä oli muutenkin yllättävän kivoja vaatteita, värimaailma oli hyvin musta-harmaa-valkoinen.

No sitten nämä kengät, jotka ovat nyt kyllä todellinen murheenkryyni. Ihastuin näihin Seppälän korkkareihin heti kauppaan astuessani! Olen etsiskellyt tuollaisia paksukorkoisia korkkareita ja hintakin oli mukavan edullinen. Mutta minkä kokotaulukon mukaan kyseisiä kenkiä on oikein valmistettu? Kolmeysi tippui kirjaimellisesti jalasta ja kolmekasi puristaa hiukan. Ostin sitten ne kolmekasit, koska liian pienet on aina paremmat kuin liian suuret, mutta se "puristaa hiukan" tarkoittaa ihan tosissaan, että puristaa hiukan. Hiukan liikaa. Valitettavasti nuo taitavat palata huomenna kauppaan, niin ihanat kuin ovatkin. Vai kokeilisinko Kirsikan villasukkatemppua?

Yökukkujan keskiviikko

Yö on siitä kummaa aikaa, että silloin mielikuvitukseni ja ajatukseni laukkaavat kiivaammin kuin ehkä koko päivänä yhteensä. Inspiroivinta aikaa mieleni mielestä on se hetki, kun olen juuri nukahtamassa. Ei siinä auta muu kuin nousta ylös kirjoittamaan muistiin työjuttuihin, koulujuttuihin tai ihan vain hömppäjuttuihin liittyvät ajatukset ja ideat. Tämän jälkeen uni tulee ehkä helpommin, kun on saanut purettua ajatuksensa paperille –tai sitten mieli jatkaa ideoiden jatkokehittelyä, mutta olen liian väsynyt noustakseni enää uudelleen, jolloin nukahdan epämääräiseen ajatusten sekasotkuun.


Eilen olin aivan poikki työpäivän jälkeen ja rupesin pilkkimään lukemani Voguen päälle jo yhdeksän aikaan. Tämä on aivan eriskummallista, koska poikaystäväni on saanut opetettua minut epämääräiseen rytmiin, jolloin nukkumaan mennään aivan liian myöhään ja aamulla herätään kuitenkin aivan yhtä aikaisin kuin ennenkin. Mutta vuorokauden tunnit eivät vain tunnu riittävän opiskelulle, töille –ja hei kun elääkin haluaisi välillä! Eilen illalla pyörin väsyneenä sängyssä saamatta kuitenkaan unta (pää täynnä ajatuksia..), joten kömmin sohvalle ukon viereen katsomaan tv-lupamaksuiltaa, jota olin sitäpaitsi koko ajan kuunnellut puolella korvalla sängystä. Sen lisäksi päätin lepuuttaa ajatuksiani jonkun kivan muotilehden kanssa, mutta eihän siitäkään tullut mitään, kun ajatukseni lähtivät taas ristiretkelle.


Onko kukaan perehtynyt mihinkään oiviin nollaa ajatukset ennen nukkumaan menoa -keinoihin? Ehkäpä on vain uskottava, että yksinkertaisesti menen nukkumaan silloin kun väsyttää, ja kun ei väsytä, en yritä väkisin. Ei vanha koira opi enää uusia temppuja, illan virkku, aamun torkku, niin se vaan menee.


Tosi hauskaa (yö)puuhaa on muuten laittaa tietokoneelta pyörimään inspiroivien kuvien kansio (joka minulla sisältää ihania katumuotikuvia, muotikuvia, catwalk-kuvia, tämän minä tahdon!-kuvia sekä muuten vaan ihania kuvia) ja katsoa sitä laajakuvatelkkarista. Aivan loistavaa muotiohjelmaa –ja taustamusankin voi valita ihan itse! :)


Minun osallistumiseni koulukiusaamisen vastaiseen päivään oli valitettavan vähäinen pinkkien ja vaaleanpunaisten vaatteiden vähyyden takia, mutta pinkit korkkarit (Dinsko) olivat lopulta jalassani tänään töissä. Ylimmässä kuvassa mekko Nanso Lempivaate, koru Indiskasta.

Tällaisia pohdiskeli Maria, tänne muotiblogiin (eikös nukkuminen ole kuitenkin aika muodikasta? :D )

Vaaleanpunaista kiusaajille

Herttainen haastoi muotibloggarit pukeutumaan tänään vaaleanpunaiseen koulukiusaamisen ja muunkinlaisen kiusaamisen vastustamiseksi. (Jouduin tämän saman pukeutumiskoodin eteen ystävänpäivänä, ja silloinkin sain todeta, että kyllä, tuo paita on tosiaan ainoa vaaleanpunainen vaate jonka omistan...)

Tämä oli siinä mielessä mielenkiintoinen ja ehkä vähän ristiriitainenkin haaste, koska monesti pohditaan sitä, johtaako pukeutuminen koulukiusaamiseen (jos vaikka kaikilla muilla on merkkivaatteita ja joku pukeutuu isosiskon vanhoihin vaatteisiin). Ratkaisuksihan on ehdotettu esim. koulupukuja, mutta itse luulen, että kiusaajat kyllä löytävät syyn kiusata sitten jostain muualta. Toivottavasti mahdollisimman monella on siis tänään kouluissakin päällä vaaleanpunaista!

Itse olen siinä mielessä onnekas, että kouluissa, joita kävin, ei ollut ikinä vakavia kiusaamisongelmia. Työpaikoilla olen kylläkin törmännyt tähän ilmiöön, ja huomannut, että etenkin nuoret naiset ja vuokratyöntekijät saavat hämmästyttävän usein joutua vanhempien naisten sylkykupeiksi. Vanhemmat äijät, joille olet osaamisestasi riippumatta aina vaan "hei tyttö! Hei tyttö!", ovatkin vielä oma lukunsa. Ehkäpä siis työpaikoillakin olisi aihetta pukeutua vaaleanpunaiseen.
Suomihan on myös siitä mielenkiintoinen maa, että täällä vainoamista (joka on oikeastaan vain kiusaamisen alalaji) ei ole kriminalisoitu. Siispä toivottavasti myös eduskunnassa pukeudutaan tänään pinkkiin!

Hyvää keskiviikkopäivää kaikille. Muistakaa olla kiusaamatta myös itseänne, niinkuin vaarini sanoi, "maailma on ihan tarpeeksi ankara paikka muutenkin". Jos lukijoiden joukosta löytyy kiusattuja, iso virtuaalinen voimahali teille kaikille. Älkää lannistuko!

Uutta sisään, vanhaa ulos

Tässä yksi UFFin euron päivien löydöistä. Olen halunnut isoa miesten kauluspaitaa jo ikuisuuden, mutten ole suostunut maksamaan moisesta, ja kun poikaystävänikin on enimmäkseen t-paitamiehiä niin ei siltäkään ole voinut anastaa. Nyt siis löytyi eurolla UFFilta.
Farkut on Lindexiltä (joka on muuten just paras paikka ostaa farkkuja!!) ja laukku on tuliainen Venetsiasta.

(Euron päivät olivat muuten positiivinen yllätys, sillä tungos ei ollut ollenkaan sietämätön, ja vastaan taisi kävellä vain pari spurgua, joten hajukin oli täysin siedettävä... tai sitten flunssanenäni oli vain niin tukossa.)

Second handista puheenollen, meille on kommenttilootaan tullut toiveita blogihuutokaupasta. Idea on hyvä, kun mulla ainakin on PALJON noita esim. pieneksi käyneitä vaatteita, mutta en ole pystynyt viemään niitä kirppikselle kun kellään tutullakaan ei ole autoa.

En kyllä tiedä miten sen toteuttaisin käytännössä, blogihan menis ihan tukkoon niistä kuvista ja muista. Huuto.netistä en tykkää yhtään, kun siellä ei saa niitä kuvia esiin ennenkuin klikkailee kaikki "naisten muoti farkku, UPEAT, KATSO!!!!"-kohteet läpi. Ehkä voisin tehdä jonkun yksinkertaisen sivun, jossa olisi kuvat ja kuvaukset vaatteista, ja sitten linkittäisin sen tänne. Tosin huutokauppa menisi sitten aika vaikeaksi, joten ehkä hinnoittelen vaatteet valmiiksi ja nopein vieköön pois. Mitä mieltä olette? Kiinnostaisko yhtään, ja mikä olisi paras tapa toteutukselle?

-kirsikka

Inspiraatiota!

Yksi tämän hetken suosikkipukeutujistani on ehdottomasti Fops and Dandies –blogin suloinen LC.

Tämä yhdistelyn taituri tarjoaa roppakaupalla inspiraatiota omaan pukeutumiseen ja muuten vain mieltä piristäviä, ihastuttavia asukokonaisuuksia -jos vaikka keljuttaa, niinkuin usein näin maanantaina on tapana. :)

Näistä inspiroidun!

- Maria

(kaikki kuvat Fops and Dandies -blogista)

Mistä kenkä puristaa?

Älkää säikähtäkö, kuvassa ei ole minun sovellukseni sukat+sandaalit -trendistä.

Liisalta tuli Marian postaukseen kysymys liian pienten kenkien venyttämisestä suutarilla. Sen sijaan että vastaisin kommenttiboksiin ajattelin nyt jakaa tämän vinkin teille muillekin.

Suutarilla venyttämisestä en tiedä yhtikäs mitään, mutta tämä niksi on testattu, hyväksi havaittu ja lisäksi vielä ilmainenkin: jalkaan märät villasukat ja liian pienet kengät, ja sitten ei kun hengaillaan. Mielellään ehkä kotona, ellet sitten halua olla tosi fashion forward.

En tiedä mihin toimivuus perustuu, onko se villasukan märkyys joku kipua poistava juttu vai muodin jumalien lepyttelyyn tarkoitettu rituaali, mutta se toimii!

Vinkin sain kenkäkaupassa työskennelleeltä kaveriltani (kiitti Heli!), ja sen avulla olen venytellyt useammankin Aasiasta ostetun kenkäparin, joiden koko taitaa olla 39 vain teoriassa. Märkien villasukkien avulla saa venytettyä juuri sen kriittisen puristavan puolisen kokoa, mutta ihan ihmeisiinkään ei sillä pystytä. Älkää siis tähän luottaen tulevaisuudessakaan ostako paria kokoa liian pieniä kenkiä, vaikka olis kuinka ihanat ja alennusmyynnissä :)

-kirsikka

Päivän asu lauantailta

Tennarit oli kuitenkin lopullinen valinta aurinkoisena lauantaina!

Valkoiset tennarit H&M, laukku second hand, rannekoru Ellos.

Marimekon raitapaita, hame Lindex, vyö second hand, jakku H&M, legginssit Gina Tricot, huivi ranteessa Seppälästä.

Päivän asu

Paita ja hame henkkamaukasta, kengät Converse ja laukku jostain bangkokilaisesta putiikista.

Lauantain asussa yhdistyvät kolme asiaa mistä olen tällä hetkellä innoissani: korkea vyötärö, käärityt hihat ja kuvaa sumentava AURINGONPAISTE!

Pitemmittä puheitta painelen siis ulos, suuntanani ainakin UFFin euron päivät, jos hajuaistini kestää. (Olenkohan taas yksin tämän asian kanssa, vai onko kukaan muu huomannut, että UFFin euron päivillä isoin haaste ei suinkaan ole tungos, vaan haju?! Viimeksi en pystynyt olemaan siellä kuin hetken. Luulenpa, että tämä johtuu siitä, että euron päivät vetävät muotibloggareiden lisäksi puoleensa myös kaikennäköisiä laitapuolenkulkijoita, jotka nauttivat alkoholinsa ihan muussa muodossa kuin deodoranttina tai kasvovetenä...)

Ihanaa lauantaita teille kaikille!

-kirsikka

Alkuvuoden paras kirpparilöytö!

Tein alkuvuoden parhaan löydön tänään SPR:n kirpparilta. Pertti Palmrothin harmaa-mustat korkkarit herkullisilla yksityiskohdilla viisi euroa. Nää on ihanat, rakastan näitä! :)

Toinen ostokseni oli musta-keltainen mekko, jossa tuli mukana pronssin sävyinen vyö, joka sopii mainiosti myös moniin muihin asuihin. Mekon helma on ihanasti hieman tulppaanimallinen. Kaula-aukko on tosi ahdas, joten sille saatan tehdä pienen fiksauksen.

Ja vielä jotain käteen sopivaa: tumman ruskea nahkainen, selvästi käyttämätön lompakko/ clutch lähti mukaan muutamalla eurolla.

Vaarin Varasto

Olen rakastunut Vaarin Varastoon.
Vaarin Varasto on tamperelainen osto-, myynti- ja antiikkiliike, jonka valikoimista löytyy muun muassa laajalla skaalalla Arabian astioita, suomalaista lasia, valaisimia, huonekaluja.


Olen valmis sijoittamaan liikkeen myymään upeaan kattokruunuun (makuualkoviin!), Paju-sokerikkoon (kahvipöytään!) sekä lukuisiin Arabian kuppeihin. Tutustukaa ja poiketkaa liikkeeseen, jos ja kun olette Tampereella!

Kuvat: Vaarin Varaston kotisivuilta

21-02-2008

Mekko: second hand (Naisten Pukutehdas, Finland)

Alushame: second hand

Kiiltävä vyö: pariisilaisesta pikkukaupasta

Legginssit: gina tricot

Kengät: h&m

harmaa laukku: h&m

Koukussa

Olen tehnyt saman kuten hyvin monet meistä –ja mennyt koukuttamaan itseni Gossip Girl tv-sarjaan. Koska teinidraama on aina teinidraamaa eikä sitä jaksa tiettyä määrää enempää, luulin olevani kovempi kuin toiset, mutta taidankin olla heikompi.. Katsoin kaikki ilmestyneet kolmetoista jaksoa muutaman päivän aikana putkeen! Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin eilinen tenttiin lukeminenkin kärsi ihan vain Gossip Girlin takia. Mutta ne vaatteet, ne vaatteet! No can do, olen koukussa. :)


DKNY:n tulevan syksyn upean malliston kaltaisia asuja voisi hyvinkin kuvitella näkevänsä myös Gossip Girlien päällä. Kuvat style.com ja GG:n kotisivut

Blogin puolivuosikatsaus

Nyt tulee ihan puhdasta itsetutkiskelua eli suomeksi bloggausta omasta blogista, muotia toivottavasti luvassa taas huomenna :)

Tänään on ollut ihan, no sanotaan nyt yhdellä sanalla, paska päivä. Poliittinen historia repii ihmistä ja oikeustiede on mustasukkainen rakastaja, kaipasin kiperästi kylpylälomaa, mutta hiihtolomaa viettävät pikkulapset olivat vallanneet tropiikin ja jono luikerteli ulko-ovelle asti. Graduntekijät utelevat minulta seksuaalisesta suuntautumisestani. Kierrätyskeskuksessa on kalliimpaa kuin Ikeassa. Housutkin olivat liian pienet, jouduin taas verikokeisiin enkä jaksa enää ravata lääkärissä! Enkä kestä enää Finrexinin makua ja nonstop-nuhaa! Tehkää joku stoppi tälle! Ja naapurikin vaan mälisee. Turpa kiinni!

Oh, mutta sitten muistin, etten ole vieläkään tehnyt syväluotaavaa analyysia kyselymme vastauksista. Ja kuinka päiväni paranikaan kun luin nuo ihastuttavan kannustavat vastaukset läpi! Voi kiitos vielä teille kaikille jotka jaksoitte vastailla, olette parhaita!

Tässä pari johtopäätöstä, a.k.a se kuuluisa syväluotaava analyysi:

1. Miks me ollaan ihania? Ollaanko me? Miks te niinku luette tätä blogii?

Saimme kiitosta positiivisesta asenteesta (jota esim. tämän postauksen aloitus ilmensi ihanteellisesti), sarkastisesta otteesta (ks. äskeiset sulut) sekä huumorista. Myös monipuolisuus ja ripeä postaustahti sai propseja.

Erityisesti sydäntä lämmitti se, että muutama vastaaja kertoi blogimme vaikuttaneen heidän käsityksiinsä muodinharrastajista, ja myös rohkaisseen heitäkin pukeutumaan rohkeammin vartalon "virheistä" huolimatta. Ihanaa! Oli hauska muuten kuulla, että blogiamme lukevat muutkin kuin "muoti-ihmiset". Toivottavasti meidän blogikin on osaltaan tuonut esille sitä, ettei kaikkien vaatefriikkien tarvitse olla ulkoisesti täydellisiä ja shoppailla vain kalliissa merkkiliikkeissä. Niin ja, ettei muotikaan ole haudanvakava asia :)

2. Siis mitä, eikö me ollakaan täydellisiä? Ai mitkä huonot puolet? Lähteekö ne antibiooteilla?

Todella moni kehotti meitä "jatkamaan samaan malliin" ja pysymään omalla linjalla ja olemaan säikähtämättä kasvaneita lukijamääriä. Sen yritämme tehdä!

Miinusta tuli kuvien laadusta, ja myönnetään, se on kyllä kaikkea muuta kuin perfetto. Tähän on ainakin itseni kohdalla kaksi syytä, surkea kamera ja vielä surkeampi kuvaaja! Yritän tulevaisuudessa vältellä Bloggerin oman latausjutun käyttämistä ja suosia old skool-HTML-koodeja, jos se vaikka äkkiseltään jeesaisi.

Hämmennystä aiheutti se, että meitä on kaksi: postaaja lukee kyllä aina postauksen alareunassa, mutta eihän tuollaisesta pienestä präntistä ota selvää kuin juristi! Yritän siis tästä lähtien muistaa allekirjoittaa postaukset ja ahdistella Mariankin tekemään niin :)

Ulkoasu sai sekä kehuja että moitteita, mutta ainakaan ihan lähitulevaisuudessa se ei ole muuttumassa. Syitä tähän on jälleen kaksi: se on ihan meidän näköinen, ja toisekseen, tämän yhdenkin tekemiseen meni minulta ikä ja terveys, enkä tiedä milloin jaksan alkaa taistelemaan noiden koodien kanssa uudestaan. Jotkut ei vaan osaa! Mutta ehkä jonain päivänä, kun inspiraatio iskee... ja muutun yhtäkkiä teknologiavelhoksi.

Lisäksi, iänikuinen ongelma: haamupäivitykset. Vieläkö niitä satelee? Olen tehnyt kaikki Blogilistan ehdottamat toimenpiteet, enkä tiedä mitä muuta voin tehdä (ks. edellinen kohta..) Toivottavasti haamupäivityksistä ei ole liikaa haittaa, yritetään vaan pitää postaustahti sitten muutenkin räväkkänä :)

Mahdollisen tulevan arvontahässäkän palkinnoksi toivottiin jotain itsetehtyä. Eli jos tällaisen arvonnan uskallamme joskus järkätä, niin jotain itse piperrettyä on sitten varmaankin luvassa!
Siihen asti muistakaa toki Bisquitsin arvonta, jossa tarjolla ihanat palkinnot.

Ideoita ja ehdotuksia saa toki laittaa jatkossakin tuonne kommenttiboksiin. Ylipäänsä muuten iiiso kiitos kaikille kommentoijille, ette edes arvaakaan miten paljon tuonne laatikkoon tipahtelevat sanaset voivatkin piristää päivää!


Päätän löpinäni uuden löytöni Stacey Markin ottamaan kuvaan, ja komennan teidät kaikki ihastelemaan hänen tuotantoaan (olette saattaneet jo tietämättänne niin tehdäkin, Mark kuvaa esim. Nyloniin ja Lulaan).

-kirsikka

Sarah Sophie Flicker

Ennen style.comin party-juttujen selaaminen oli alkuviikon hauskinta puuhaa. Katumuotisivujen ja muotiblogien löytäessä elämääni olen sivuuttanut style.comin juhlakuvat lähes kokonaan, koska paljon mielenkiintoisempia tyyppejä ja asuja löytyy kyllä aivan muilta forumeilta! Tylsän kurssin kunniaksi (kyllä, netissä surffailu on valitettavan helppoa, jos opetus ei jostain syystä innosta: eilen oli järjettömän tylsä luennoitsija, joka lateli itsestäänselvyyksiä) painuin jälleen kurkkaamaan style.comin bilekuvia –sanotaan vaikka, että vanhojen aikojen kunniaksi. :)


”Perusnaamojen” lisäksi löysin ihastuttavan, inpiroivaan asukokonaisuuteen pukeutuneen neidon Marc Jacobsin after partyjen kuvista! Aina kiehtovan kauniin Karen Elsonin vieressä poseerasi kuvatekstin mukaan Sarah Sophie Flicker, jonka viimeistelty tyyli sai janoamaan lisätietoa (ja niitä lisäkuvia!) ainakin tästä kuvasta päätellen upean tyylin omaavasta naisesta.


Kolmekymppinen Sarah Sophie on new yorkilainen taiteilija (elokuvantekijä, muusikko - Citizens Band) - sekä trapetsitaiteilija, joka kaikesta päätellen viihtyy myös muotipiireissä.


Tsekatkaa täältä videopätkä, jossa Sarah Sophie Flicker kuvaa omaa, ah niin inpiroivaa tyyliään.

Sarah Sophie Flicker (vasemmalla) kuvassa Karen Elsonin kanssa. Kuva Marc Jacobsin after partyistä viime viikolta. (style.com)

Ihana pääkoriste! Sarah Sophie siinä oikealla. (style.com)

Pitkähelmaiset mekot tulee, olenko valmis?

Muutamaan sesonkiin ei ole suosittu hallitsevasti tiettyä helman pituutta, vaan lyhyttä, puolipitkää ja pitkää helmaa on mielestäni esitelty suhteellisen tasapuolisesti. Koska olen lyhyt, olen tiedostanut ettei pitkä helma sovi minulle. Toki pitkää helmaa on tullut muutamissa tilaisuuksissa käytettyä, mutta montako pitkähelmaista mekkoa tai hametta omistan? Pitkän juhlapuvun lisäksi vain yhden, viime kesänä H&M:ltä ostetun pitkän, olkaimettoman mekon. Nyt samaisen ketjun (jota suosin selvästi aivan liikaa, shame on me) sivuilta voi bongata monta pitkähelmaista mekkoa, joita kaikesta huolimatta ryhdyin himoitsemaan.
Voiko lyhyt käyttää pitkää helmaa?

Kuvat H&M

Perjantaista sunnuntaihin

Sunnuntaina anoppilaan syömään.














Laukku, ehkä KappAhlista (?)
Saappaat, Second hand

























Poikaystävällä
Takki, H&M Trend
Mustat pillifarkut, H&M Divided



















Minulla
Mekko, Soya
Toppi, J&C
Korkkarit, Second hand, Gabor


Lauantai















Mekko ja korkkarit, second hand
Kaulakoru, H&M
Vyö, KappAhl


Perjantai







































Mekko, H&M
Lyhyt trikoojakku, Lindex
Koru, en muista ostospaikkaa
Kengät, second hand


Hyvää alkavaa viikkoa,


t. Maria , jolla menee kohta hermo Bloggerin kanssa :/