torstai 9. lokakuuta 2008

Luuskaillen





(Mekko H&M Trend, huivi ja nahkatakki second hand.)

Tein tänään tärkeän havainnon itsestäni. Minulle on selkeästi annettu vain tietty määrä kunnollisuutta per päivä, ja kiintiö täyttyy nopeasti. Niinä päivinä kun saan tehtyä töitä tai opiskeltua, en koskaan jaksa urheilla tai siivota. Niinä päivinä kun siivoan, urheilen tai saan viimeinkin aikaiseksi varata hammaslääkärin, en edes muista että Kela vaatii vastasuorituksia opintotuen maksamisesta. Joka tapauksessa elän aina puoliksi pellossa.

Tämä päivä lukeutui ensimmäisenä mainittuihin. Toisinaan jumpasta lintsaamisesta tulee yhtä hyvä olo kuin siellä käymisestä...

Tarinan opetus oli (ehkä?) muistuttaa teitä kaikkia ajoittaisen lintsailun terapeuttisesta vaikutuksesta. Ja mikäpä täydellisempi ajankohta luuskailla kuin sateinen lokakuinen torstai...?

Kirsikka

12 kommenttia:

Vadelma kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Vadelma kirjoitti...

Nätti villapaita. Mulla on vähän sama. Kun on jotain hommaa tehnyt ei tee mieli tehdä enää mitää. :)

Vadelma kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Ssu- kirjoitti...

Ihana asu!<3 Välillä on kivaa elää vähintäänkin puoliksi pellossa, joskus jopa kokonaan! Ei aina tarvitse olla niin aikaansaava, se on yliarvostettua se sellainen reippaus ja kunnollisuus.

elisa kirjoitti...

aivan ihana tuo villapaita, onko uuskin ostos? :) mulla on taas niin että muutaman päivän viikossa ns. kärsin eli opiskelen/työskentelen täysillä ja käyn jumpassa ja lenkillä. tällä tavoin voinkin elää ne loput päivät sitten totaalisen pellossa eli en tee vahingossakaan mitään hyödyllistä!

naana kirjoitti...

Juu, kohta kaksi viikkoa oltu himassa :D

kirsikka kirjoitti...

Vadelma, niinpä, sitten on "ansainnut" laiskotella loppupäivän :)

Ssu- huh ihanaa että joku on tuota mieltä! Olen periaatteessa ihan samaa mieltä, mutta käytännössä tunnen kuitenkin usein syyllisyyttä laiskuudestani... :(

Elisa, kiitti! Ostin tuon jo viime kevään puolella, on tainnut kesän aleissa mennä viimeiset. Tuo onkin hyvä käytäntö, mulla vaan ei keskittymiskyky riitä olemaan tehokas ja ahkera kovin montaa tuntia päivässä!

Naana, täällä koko syksy... :)

Ansku kirjoitti...

Söpis asu, varsinkin huivi!

bea kirjoitti...

Minäkin tunnen syyllisyyttä siitä että laiskana jätin tänään menemättä kuntosalille, enkä juuri nyt tee mitään rempan tai ompelemisen eteen (vaikka pitäisi), vaan nappasin jääkaapista tölkin olutta ja luen blogeja. Ihana syyllisyys :D
Vielä kun löytyisi noin nättejä nahkatakkeja kirpparilta niin hyvä olisi :)

Vasiliisa kirjoitti...

Mua aina vähän epäilyttää ihmiset, jotka eivät elä noin, vaan aina tasaisen hallitusti. Mutta kyllä nekin voi ihan kivoja ihmisiä olla :)=

Herttainen kirjoitti...

Kunhan aina jumppaankin lähtiessä muistaisi sen, että sen jälkeen on oikeasti hyvä fiilis. Meillä on onneksi nyt hyvä kun poikaystävällä on säännöllisesti treenejä niin yritän lähteä samalla ovenavauksella, joku vähän potkii persiille.

Kun vielä sais opiskelusta kiinni. Seminaarin tutkimussuunnitelman pitäis olla neljän viikon päästä jo esitelty enkä ole tehnyt mitään sen eteen. Maanantaiksi opintopsykologi antoi läksyksi tehdä viikkosuunnitelmia, eipä tullut niitäkään tehtyä, ehkä sitten ensi viikoksi...

kunffupandat kirjoitti...

ihanaihana villatakkipaitajuttu!