Miksi shampoo, hoitoaine, deodorantti, naamarasva, puhdistusaineet, ripsiväri, meikkivoide, hammastahna kaikki loppuvat aina samaan aikaan? Siksikö, että kerralla tulee aina mahdollisimman suuri menoerä maksettavaksi?
Miksi aina pitää olla niitä hetkiä, jolloin kaapissa ei ole mitään päällepantavaa, vaikka se on tursunnut yli jo vuosikausia?
Miksi tukka näyttää aina järjettömän hyvältä juuri silloin, kun on menossa saunaan?
Miksi muutamaa, ihanaa vaatteita ikään kuin panttaa ”johonkin tärkeään”? Mikä voisi olla tärkempää kuin perusarki, siitä elämä kuitenkin pääasiassa koostuu?
Miksi juuri silloin, kun on aamulla melkein myöhästynyt hiusten megalomaanisen suoristusoperaation jälkeen ja saanut hiuksistaan piikkisuorat, ilma muuttuu päivän aikana kosteaksi ja iltapäivällä pää onkin täynnä korkkiruuveja? Mikseivät ne korkkiruuvit voi ilmaantua silloin, kun niitä hartaimmin toivoo?
Tämän perjantaimarinan voisi ehkä päättää kysymykseen "Miks kaikki kaunis on niin naiivia?", mutta koska ko. kysymys ei ole koskaan aiheuttanut minulle unettomia öitä, jätetään se kysymättä.
Hyvää viikonloppua! - Maria
EDIT/ Dolce Vita pohdiskeli jo eilen syntyjä syviä, jos et ole tekstiä jo lukenut, voit jatkaa miksi-kysymysten parissa täällä.
12 kommenttia:
Hihii, tuo sama mekko on roikkunut minun kaapissani jo pari kuukautta odottaen kesää :D
Voi hitto, mä sitten unohdin ostaa hoitoainetta, kiitti kun muistutit.
Näiden elämää suurempien kysymysten kanssa minäkin painin lähes päivittäin.
Ja lisäisin vielä listaan, miksi juuri kun olet tehnyt mahtavan H&M tilauksen postiluukusta kolahtaa -25% lappu!
Winda, kesää todellakin odotellessa! :) tosin käytin kesämekkoa jo tammikuussa paksujen sukkisten ja pitkän neuletakin kanssa, mutta silti.
Shandi, arvaa vaan ketuttiko muakin toi -25 % lappu, juuri olin edellispäivänä tilannut pari juttua, ja eihän sitä tilausta enää päässyt alelapulla muokkaamaan!
Niitä säästää sen takia, että sitten tuntuu erityisen juhlalliselta ja hienolta pistää ne päälle. Nimimerkki tänään valkosessa pitsireunasessa alushameessa, punasessa puhvihihasessa poolossa, Gina Tricotin vaaleanpuna-puna-ruskeessa satiinimekossa ja dingelisdangeliskoruissa :). Voi pojat että on prinsessaolo.
Onneks muitakin valituttaa! Luin Dolce Vitaltakin nurintatekstin, itseäni ottaa pannuun ihan hemmetisti ja täälläkin vielä "onneksi" maristaan. Miks ihmeessä kun joku asia on pielessä niin kaikki on pielessä. Joko iso ilo tai suuret murheet.
Piristystä viikonloppuun!
Lotta, noin se taitaa just mennä. Ja mulla ainakin on välillä pelko, että sotken tai rikon esim. ihanimmat mekkoni, mutta kuinka usein sitä oikeastaan sotkee tai rikkoo vaatteitaan, niin että se olisi jotenkin peruuttamatonta? Aika harvoin. :)
Oho, oltiinkin saman aikaisia Herttaisen kanssa. :)
"Joko iso ilo tai suuret murheet", niinpä, MIKSI, oi miksi?
Mä ajattelin mennä penkomaan häkkikomeroon, josko keksisin poisheittämistäni vaatteista jotain tuunattavaa. Piristyin heti! :)
Samoin piristystä viikonloppuun sulle!
Koskaan en ole vielä mihinkään blogiin uskaltautunut kommentoimaan, mutta nyt on pakko: Tuo tukkajuttu. Oi miksi miksi oi se näyttääkin juuri ennen saunaa tai suihkua juuri siltä, miltä olen sen monet aamut halunnutkin näyttävän, mutten ole koskaan onnistunut?! Ja sitten itken ja avaan hanan.
Miksi sinulla on noin ihana mekko ja minulla ei?:D
Amen. Mä olen monesti kironnut tuota, että KAIKKI MAHDOLLISET purkit loppuu just samaan aikaan. Sitten kun on vielä tällainen vaativainen herkkä iho ja kuiva tukka, niin siihen ei ihan mitkään Pirkat auta...
Samaa pitää kysyä moumoun kanssa :D Ja vielä: mistä olet noin ihanan mekon hankkinut? :D
Lähetä kommentti