Yleensä minua ärsyttää suunnattomasti, kun suunnilleen jokaista matkakohdetta kehutaan ostosparatiisiksi (tiedoksi vain, Aurinkomatkat ja muut: ylihinnoiteltu turistikrääsä, feikkiaurinkolasit ja läjä keramiikkaa ei ainakaan minun silmissäni ole ostosparatiisi). Bangkok on kuitenkin ihan oikea ostosparatiisi. Se on sitä siksi, että sieltä löytyy jokaiselle tyylille, budjetille ja vuorokaudenajalle aina niin paljon ostettavaa, että mikään aika maailmassa ei riitä sen kaiken seulomiseen.

Oli tyylisi sitten boheemi, vintage, barbibeibe tai nu rave, löydät Bangkokista takuulla juuri omaan tyyliisi sopivia vaatteita. Sen sijaan jos olet paljon kokoa 34-36 isompi, kannattaa panostaa asusteiden ostamiseen tai vaatteiden teettämiseen räätälillä. (Omaksi onnekseni nyt muodissa olevat telttamekot ja tunikat antavat anteeksi 173-senttisen varteni ja Dallas-pullaa syöneet reiteni, joten löysin Thaimaasta jopa ihan sopiviakin vaatteita).
Thaimaalaiset tytöt vaikuttavat todella kenkäfriikeiltä, ja mikäs siinä, kun uuden parin saa muutamalla eurolla. Koot ovat pieniä, joten jos kenkäsi ovat kokoa 39 tai suuremmat, varaudu itkemään karvaita ja katkeria kyyneliä. Tällä kertaa minä ja kolmeysini löysimme oivan ratkaisun kokopulmaan: second hand -kengät!

Second hand on Thaimaassa helposti kalliimpaa kuin uusi kama, mutta siinä on etunsa. Siinä missä viiden euron uutuuskengät ovat usein kiinalaista tekonahkaa ja liian pieniä, second hand-kengät ovat monesti eurooppalaisvalmisteisia, eli laadukasta nahkaa ja isompiakin kokoja löytyy helpommin. Erityisesti merkkilenkkareiden second hand-tarjonta tuntuu loputtomalta. Lenkkarifriikki poikaystäväni sekosi löytäessään parilla kympillä Adidaksen ja Niken limited edition-kenkiä, ja itsekin löysin tosi coolit Adidakset 90-luvun alusta.
Second handia kelpaa Bangkokissa ostella muutenkin, sillä esim. uusien korkolappujen laittaminen maksaa korkeintaan pari euroa.

Omasta mielestäni paras tapa shoppailla on suunnata jollekin kaupungin useista toreista. Halvin ja suurin on Chatuchakin viikonlopputori, josta voi ostaa mitä tahansa farkuista koiranpentuihin (aargh). Se on ehdottomasti ykköspaikka second hand-kenkien metsästykselle. Toinen iso ja halpa tori on Pratunamin tori, jonka yhteydessä on myös useita vaate- ja kenkätukkuja.
Suan Lumin yöbasaari on muita kalliimpi, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Siellä on parhaat sisustustavarat sekä monia myyjiä, jotka myyvät itse tekemiään vaatteita ja taidetta.
Tinkimisen taito on elintärkeä, tai saatat helposti maksaa kaksinkertaisen hinnan (tai no, kaksinkertaisen turistihinnan, joka itsessään on jo varmaan kaksinkertainen verrattuna siihen mitä paikalliset maksavat). Oikeastaan melkein kaikkialla voi tinkiä paitsi tavarataloissa ja luksusliikkeissä, eikä myyjä yleensä ainakaan loukkaannu tinkimisestä vaikkei hintaa haluaisikaan pudottaa.
Bangkokin toreilla on shoppailun lisäksi hauskaa vain tuijotella erilaisia kojuja. Siinä missä Suomessa isotkaan vaateliikkeet harvemmin panostavat sisustukseen, Bangkokissa moni parin neliön koppikin on tapetoitu, maalattu ja kalustettu mitä mielikuvituksellisempaan tyyliin! Kojuissa saattaa olla sohva, tv, myyjän koira tai poikaystävä tai kaikki naapurikojujen myyjät juorutauolla.

Khao San Roadin reppureissaajahelvetti (tai paratiisi, ihan kummin sen haluaa nähdä) on myös ihan ok paikka löytää kivoja vaatteita ja second hand-laukkuja iltaisin. Sen ykkösjuttu on kuitenkin muovituoleissa keskellä katua istuvat turistit ja paikalliset, joille ahkerat kampaajat nyhräävät rastoja, pikkulettejä tai hiustenpidennyksiä (kun poliisiauto ajaa paikalle, kojut korjataan äkkiä pois, odotetaan 2 minuuttia ja jatketaan taas). Viime reissullani otin itse 6 riviä hiustenpidennyksiä aidosta hiuksesta, lopputulos oli täydellinen ja hintaa kertyi 40 euroa.

Ostareista suurin ja halvin lienee MBK, jossa hinnat ovat aika samaa tasoa kuin toreilla, mutta ilmastointi on suurta luksusta. MBK:n vieressä sijaitsevalla Siam Squarella bongaat tyylikkäimmät nuoret ja cooleimmat putiikit. Osa näistäkin on halpoja, mutta ympäristössä sijaitsee myös muutamia Suomen hintaisia ostoskeskuksia (esim. nuorisolle suunnattu Siam Center), sekä silkkaa luksusta tihkuva Siam Paragon.

Vaikka matkabudjettisi ei taipuisikaan Chanelin klassikkolaukun hankkimiseen, Siam Paragon on silti käymisen arvoinen. Balenciagan, Hermès'n ja muiden liikkeet ovat sinällään jo nähtävyys suomalaiselle, ja lisäksi ostarilla sijaitsee 3D-leffateatteri ja iso akvaario...jutska.
Halvat hinnat voivat helposti sekoittaa shoppailijan pään, joten kannattaa todella harkita jokaista ostosta. Aikaisemmilla Aasian-reissuillani touhu on mennyt aivan älyttömäksi (havainnollistavana esimerkkinä: Kiinasta palatessani päälläni oli lentokoneessa 5 takkia, ja rinkkani oli silti 10 kiloa ylipainoinen).
Tällä kertaa otin mukaani uudenlaiset kulutustottumukseni (joista olen aikaisemminkin täällä blogissamme kirjoitellut), eli panostin mieluummin vähän kalliimpaan mutta mieluisaan ja "järkevään" (esim. ihaniin second hand-saappaisiin, joiden hinnalla olisin saanut 4 paria ihania mutta huonolaatuisia uusia korkkareita), ja jokaisen vaatteen kohdalla yritin miettiä, tuleeko sitä oikeasti käytettyä.
Halpojen hintojen lisäksi vaarallista on se, että Thaimaassa voi shoppailla lähestulkoon vuorokauden ympäri. Aamutorit avaavat viimeistään kahdeksalta, ostarit klo 10-11 aikaan. Kun ne menevät kiinni, yötorien ja -basaarien myyjät alkavat pystytellä kojujaan.
Uudesta shoppailuetiikastani huolimatta shoppailusaldo oli melkoinen, mutta ainakin edes jollain tavalla järkevä (jahka saan rinkan purettua ja pyykit pestyä, voin ehkä tehdä pienen postauksen uusista ihanuuksistani). Olen aika ylpeä itsestäni!